Insuliinin pistospaikkoja ovat vatsan alue ja kyljet, reisien ulkosyrjät ja pakaroiden yläosat.
Pistospaikoilla tai insuliinipumppuhoidon kanyylipaikoilla on insuliinin imeytymiseen ja sitä kautta insuliinin vaikutukseen suuri vaikutus.
Insuliinivalmisteen imeytyminen voi jonkin verran vaihdella pistopaikan verenkierron ja rasvakudoksen paksuuden mukaan. Yleensä insuliini imeytyy nopeammin vatsan alueelta ja hitaammin reisistä ja pakaroista.
Pikavaikutteinen insuliini pistetään yleensä vatsan alueelle, koska aterioille pistettäessä ja verensokeria korjattaessa tarvitaan insuliinilta mahdollisimman nopeaa vaikutusta.
Pitkävaikutteinen insuliini pistetään yleensä reisien tai pakaroiden alueelle, koska tavoitteena on tasainen pitkäaikainen vaikutus. Jos reisien rasvakudos on niukka tai pistäminen sinne tuntuu hankalalta, voi pitkävaikutteisen insuliinin pistää myös vatsan sivuun tai kylkiin.
Pistoskohdan lämpö ja verenkierto vaikuttavat imeytymiseen. Niinpä saunominen, liikunta tai ihon hierominen nopeuttavat imeytymistä.
Kierrätä pistospaikkoja laajasti
Perättäisten pistosten etäisyys olisi hyvä olla ainakin kaksi sormenleveyttä. Käytä ja kierrätä pistopaikkoja mahdollisimman laajasti. Toistuvat pistokset samalle alueelle kuormittavat kudosta, heikentävät pistospaikkojen kuntoa ja saattavat johtaa kovettumien muodostumiseen.
Pistospaikoilla ja niiden kunnolla on suuri merkitys insuliinin imeytymiseen ja vaikutukseen, ja tästä syystä pistospaikat myös tarkistetaan säännöllisesti.
