Liikunnan vaikutus verensokeriin vaihtelee yksilöllisesti. Samanlainen liikunta eri ihmisillä ja erilainen liikunta samalla ihmisellä saattavat vaatia erilaisen liikuntaan valmistautumisen.
Liikunnan vaikutus verensokeriin riippuu useasta eri tekijästä. Aerobinen kestävyysliikunta lisää insuliiniherkkyyttä ja pyrkii laskemaan verensokeria. Anaerobinen voimaliikunta ja intervalliliikunta sekä liikuntaan liittyvä kilpailu pyrkivät puolestaan nostamaan verensokeria. Myös harjoituksen kesto ja teho, sokeritasapaino ja edeltävä syöminen vaikuttaa verensokerin käyttäytymiseen liikunnan aikana ja sen jälkeen. Verensokerin omamittauksilla ja erityisesti glukoosisensorilla on mahdollista selvittää erilaisten liikuntamuotojen vaikutus omaan elimistöön.
Verensokerin vaihteluun vaikuttavat siis useat tekijät:
Liikunnan kesto, ajoitus ja voimakkuus
Liikunnan aikainen veren insuliinipitoisuus ja käytetyn insuliinivalmisteen vaikutusaika
Insuliinin pistopaikan verenkierto ja kunto sekä lämpötila
Liikunnan tai kilpailutilanteen kiihdyttämä stressihormonien eritys
Lisätietoa
Jos ole kiinnostunut tutustumaan syvällisemmin siihen miten tyypin 1 diabeteksen insuliinihoitoa voidaan muokata glukoosisensorin avulla vaihtelevassa liikunnassa, tutustu englanninkieliseen suositukseen vuodelta 2020.
Useimmille sopiva verensokeri ennen liikuntaa on 5–8–10 mmol/l.
Jos verensokeri on alle 5 mmol/l, ota 20 g hiilihydraattiannos.
Jos verensokeri on ennen kestävyysliikuntaa alle 8 mmol/l, ota 10 g hiilihydraattiannos.
Jos verensokeri on selittämättömästi yli 14 mmol/l, mittaa ketoaineet.
Jos veressä on ketoaineita yli 1,5 mmol/l, ota pieni pikavaikutteisen insuliinin korjausannos ja juo vettä.
Jos ketoaineita ei ole, voit liikkua kevyesti.
Jos verensokeri on yli 20 mmol/l, siirrä liikuntaa, juo vettä ja mittaa ketoaineet. Korjaa verensokeri pikainsuliinilla.
Jos liikut 2–3 tunnin sisällä pikainsuliinin pistoksesta, vähennä annosta 25–75 % liikunnan tehon mukaan.
Jos liikunta kestää yli tunnin, harkitse edeltävän pitkävaikutteisen insuliinin annoksen pienentämistä liikunnan rasittavuuden ja keston mukaan 20–50 %.
Seuraa verensokeriasi 30–45 minuutin välein pitkäkestoisen liikunnan aikana.
Liian matalan verensokerin riski on yleisimmillään noin 45 min kuluttua kestävyysliikunnan alkamisesta.
Pidä mukanasi helposti otettavaa nopeaa hiilihydraattia, esimerkiksi tuoremehutetra, glukoosipastillit, glukoosigeeli.
Pitkäkestoisen liikunnan aikana hiilihydraattitarve on usein 20–40 grammaa tunnissa.
Sopivia ovat esimerkiksi 5 % urheilujuoma, puolella laimennettu tuoremehu, glukoositabletit, banaani.
Jos verensokerisi laskee alle 4 mmol/l, ota 20 g nopeasti imeytyvää hiilihydraattia.
Jos liikut kun elimistössäsi on insuliininpuute, seurauksena on insuliinin vastavaikuttajahormonien lisääntyminen, verensokerin nousu ja ketoaineiden muodostuminen.
Seuraa glukoosisensorin tai mittaa verensokerisi 1–2 tuntia liikunnan jälkeen ja nukkumaan mennessä.
Liikunnan aiheuttaman verensokerin nousun korjaamisen kanssa kannattaa olla varovainen.
Kokemuksen ja glukoosisensorin avulla voi opetella sopivan pienen pikainsuliinin korjaavan annoksen käytön.
Pitkäkestoinen liikunta lisää insuliiniherkkyyttä ja liikunnan jälkeen lihasten sokerivarastojen täyttyminen laskee verensokeria jopa seuraavan vuorokauden ajan.
Tehokas, sykettä reilusti nostava ja adrenaliinia lisäävä liikunta saattaa nostaa verensokeria liikunnan aikana, mutta liikunnan jälkeen verensokeri pyrkii laskemaan.
Liikunnan jälkeen seuraavan aterian pikainsuliinin annosta voi olla tarve hieman vähentää.
Iltapalalla on hyvä olla hitaiden hiilihydraattien ohella proteiinia.
Pitkäkestoisen ja rasittavan liikunnan jälkeen illalla pistettävän perusinsuliinin annosta kannattaa vähentää 20–30 %.
