Jos henkilöllä on perusinsuliinihoito tai monipistoshoito, voidaan joissakin tilanteissa näitä muokkaamalla hoitaa kortisonihoidon aiheuttama verensokerin nousu. Useimmiten aikaisemman insuliinihoidon lisäksi aloitetaan keskipitkävaikutteinen NPH-insuliini aamupistoksena.
Kortisonitabletit insuliinihoitoisessa diabeteksessa
Kortisonitabletit aamulla nostavat verensokeria erityisesti iltapäivällä. Hoidoksi aloitetaan usein lisäannos keskipitkävaikutteista NPH-insuliinia aamupistoksena.
Jos perusinsuliinia on pitkävaikutteinen insuliinijohdos (degludek, detemir, glargin), näiden annosta ei lisätä vaan rinnalle aloitetaan NPH-insuliinin pistos aamuun. Sopiva aloitusannos on usein 10 yksikköä. NPH -insuliinin annosta lisätään 2–3 päivän välein verensokerin ja kortisoniannoksen mukaan.
Jos perusinsuliinina on detemirinsuliini aamulla tai aamulla ja illalla, voi kortisonin aiheuttaman insuliinin tarpeen lisääntymisen hoitaa lisäämällä aamun annosta ja vähentämällä tarvittaessa illan annosta.
Ennen lounasta ja päivällistä verensokeria korjataan tarvittaessa pikainsuliinin korjausannoksilla.
Iltapalaa ennen tai nukkumaan mennessä koholla olevaa verensokeria ei yleensä kannata korjata, koska se lisää liian matalan verensokerin riskiä yöllä kortisonivaikutuksen hiipuessa.
Pumppuhoidossa basaalin annostelua muutetaan glukoosisensoriseurannan mukaan.
Tyypin 1 diabeteksessa kortisoniannos kannattaa herkästi jakaa kahteen annokseen. Tällöin aamulla otetaan kortisonin kokonaisannoksesta kaksi kolmasosaa ja iltapäivällä yksi kolmasosa. Insuliiniannoksia suurennetaan verensokerin omamittausten tai glukoosisensorin tulosten perusteella.
Joskus käytetään pitkävaikutteista kortisonihoitoa (deksametasoni), jolla on ympäri vuorokauden kestävä nostava vaikutus verensokeriin. Yleensä joudutaan lisäämään kaikkia insuliiniannoksia. Annosmuutokset suunnitellaan yksilöllisesti.
Päivitetty 7.11.2023