Kun insuliinin vaikutus on liian vähäinen suhteessa insuliinin tarpeeseen, verensokeri nousee tavoitetta korkeammalle.
Verensokeri on väistämättä liian korkea, jos diabeteksen hoito on riittämätöntä. Lisäksi, insuliinin tarvetta lisäävät monet tekijät, esimerkiksi stressi, painonnousu, vähentynyt liikunta ja naisilla kuukautiskierron hormonivaihtelut. Myös erilaiset sairaudet, tulehdukset, vammat ja vuodelepo sekä kortisonilääkitys yleensä nostavat verensokeria. Joskus väliaikaisen verensokerin nousun syy voi jäädä myös epäselväksi.
Toistuvasti tai jatkuvasti koholla olevan verensokerin taustalla on kuitenkin yleensä aina tunnistettava syy, joka tulee kuitenkin aina pyrkiä selvittämään, jotta tilanne saadaan korjattua.
Insuliinivalmisteiden imeytyminen ja verensokeria laskevan vaikutuksen kesto vaihtelee valmistekohtaisesti ja yksilöllisesti. Pitkävaikutteisten perusinsuliinien imeytymisessä saattaa olla päiväkohtaista imeytymisen vaihtelua, joka näkyy "selittämättöminä" verensokerin vaihteluina. Pistospaikan turvotus tai kovettuma voi hidastaa imeytymistä, jolloin verensokeri pääsee syömisen yhteydessä nousemaan herkästi liian korkealla.
Pikavaikutteisten ateriainsuliinien verensokeria laskeva vaikutus alkaa hitaammin kuin terveen haiman tuottaman ateriainsuliinin vaikutus. Verensokeri saattaa nousta herkästi liian korkealle 1–2 tuntia aterian jälkeen, mutta korjaantuu yleensä 3–4 tunnin kuluessa tai saattaa jopa laskea liiankin matalalle. Näin saattaa käydä varsinkin silloin jos ateriainsuliinin annostelu tapahtuu aterian aikana tai vasta sen jälkeen.
Insuliiniherkkyys eli toisin sanoen insuliinin tarve vaihtelee vuorokauden eri aikoina yksilöllisesti. Murrosiässä ja sen jälkeen insuliinin tarve on yleensä suurin ennen ja jälkeen heräämisen. Keskeinen syy on insuliinin vastavaikuttajahormonien, aivolisäkkeestä erittyvän kasvuhormonin ja lisämunuaisesta erittyvän kortisolin, voimakkain vaikutus aamulla. Insuliinin tarve voi aamuyöstä lisääntyä niin paljon, että se ei ole hoidettavissa perusinsuliinia lisäämällä, vaan tarvitaan insuliinin pumppuannostelua.
Herääminen aiheuttaa monilla verensokerissa näkyvän ”heräämisstressin". Käytännössä tämä tarkoittaa että verensokeri lähtee nousuun heräämisen jälkeen. Sama hiilihydraattimäärä nostaa usein verensokeria enemmän aamulla kuin päivällä ja insuliinia tarvitaan hiilihydraateille suhteessa enemmän. Maksasta vapautuva sokeri voi ilman syömistäkin nostattaa verensokeria niin paljon, että tarvitaan pieni pikavaikutteisein insuliinin lisäannos.
Verensokeri nousee akuutin sairauden ja kuumeen ja näihin liittyvän vuodelevon aikana. Jos hoidat diabetestasi tableteilla, voidaan tarpeen mukaan tablettien määrää lisätä tai ottaa hoitoon mukaan insuliinipistokset ammattilaisten ohjauksessa.
Jos hoidat diabetestasi insuliineilla, verensokeria tulee tarkistaa tavallista tiheämmin, noin 1–2 tunnin välein ja insuliiniannoksia lisätä oman arvion mukaan verensokerin perusteella, joko ottamalla korjausinsuliinia tai lisäämällä korjausannos aterian insuliiniannokseen. Myös pitkävaikutteista insuliinia saattaa olla tarpeen lisätä, jos sairastat pidemmän aikaa. Voit lukea lisää Diabetestalon osiosta "Sairauspäivät diabeteksessa".
Jos verensokeri nousee yli 14 mmol/l tai alemmillakin arvoilla, jos yleisvointi on huono, mittaa ketoaineet. Jos sinulla ei ole käytössäsi ketoainemittaria, ota yhteyttä hoitopaikkaasi tai päivystysaikana lähimpään päivystykseen.
