Siirry sivun sisältöön

Happomyrkytyksen ehkäisy

Happomyrkytyksen ehkäisemiseksi on tärkeintä tiedostaa sen vaara ja mahdolliset vaaratilanteet insuliininpuutosdiabeteksessa.

Insuliinipuutos ja happomyrkytyksen vaara tulee pitää mielessä, jos verensokeri nousee ilman selvää syytä yli 14–15 mmol/l. Ketoaineet kannattaa varmuuden vuoksi mitata, ellei verensokerin nousulle ole jotain selkeää syytä, kuten ateriapistoksen viivästyminen tai unohtuminen tai napostelu ilman insuliinin annostelua.

Äkilliset sairaudet, erityisesti kuumetauti, lisää insuliinin tarvetta. Jos verensokeri nousee sairauspäivinä yli 14–15 mmol/l on syytä mitata ketoaineet. Samoin tulee menetellä, vaikka verensokeri ei olisi vielä noin korkea, mutta yleistila on selvästi heikentynyt tai esiintyy happomyrkytykseen viittaavia oireita.

Tyypin 1 diabetesta tai muuta insuliininpuutosdiabetesta sairastavalle annetaan omasta hoitopaikasta ohjeet verensokerin mittaamiseen ja insuliinin annosteluun sairauspäivinä sekä opetetaan ketoaineiden mittaaminen pikamittarilla verestä ja mittaustulosten mukaan toimiminen.

Erityisen tärkeää ketoaineiden mittaaminen on insuliininpuutosdiabetesta sairastavilla, jotka käyttävät SGLT-2 estäjälääkkeitä, koska silloin happomyrkytyksessä verensokeri ei ole yhtä koholla kuin tavallisesti.

Pumppuhoidon aloituksessa käydään läpi happomyrkytyksen riskitilanteet ja näissä toimiminen. Pumppuhoidon aloittavalla tulee olla selkeät ja kirjalliset ohjeet, miten hän toimii, jos verensokeri lähtee koholle.

Päivitetty 30.9.2023