Siirry sivun sisältöön

Oman insuliinierityksen selvittäminen

Haiman insuliinin erityskykyä voidaan selvittää verikokeella, jossa määritetään samanaikaisesti verensokeri ja C-peptidin pitoisuus veressä.

Diabeteksen toteamisen jälkeen haiman insuliininerityskykyä saattaa olla tarpeen selvittää tarkemman diabetestyypin ja hoidon määrittämiseksi.

Veren insuliinipitoisuuden mittaamista ei yleensä käytetä insuliinierityksen selvittämiseksi, sillä insuliini kulkeutuu haimasta ensin maksaan ja vain noin puolet jatkaa sen jälkeen muualle elimistöön verenkierron kautta. Beetasoluissa syntyvästä insuliinin esiasteesta pilkotaan osa eli C-peptidi pois ja jäljelle jää aktiivinen insuliini.

Insuliinituotantoa voidaan selvittää mittaamalla samanaikaisesti verikokeesta veren C-peptidin pitoisuus ja veren glukoosipitoisuus eli verensokeri. Insuliininpuutetta voidaan arvioida C-peptidin pitoisuuden perusteella vain, jos verensokeri on koholla eli > 7 mmol/l. Alle 7 mmol/l verensokerin tasolla C-peptidin pitoisuus on normaalistikin matala.

Insuliininpuutteessa verensokeri on koholla ja C-peptidi matala. Insuliiniresistenssissä puolestaan C-peptidi on koholla. Insuliiniresistenssissä insuliinin vaikutus kudoksissa on heikentynyt, ja haiman insuliinieritys lisääntynyt.

Koska C-peptidiä mitataan

C-peptidi mitataan, jos on tarve selvittää tarkemmin insuliinipuutoksen astetta. Se voi olla tarpeen diabeteksen tyypin määrittämisessä tai pidempään diabetesta sairastaneen tilanteen ja hoitotavan valinnan arvioinnissa.

C-peptidin pitoisuuden määritys ei vaikuta alkuvaiheen hoidon valintaan. Diabeteksen alkuvaiheessa C-peptidin pitoisuuden tulkinta voi olla vaikeaa, koska pitkään kestänyt korkea verensokeri itsessään heikentää insuliinin eritystä, jolloin C-peptidin pitoisuus voi pienentyä ohimenevästi.

C-peptidin tuloksen tulkinta

C-peptidin pitoisuus ja verensokeri mitataan usein ateriakokeena aamupalan jälkeen. Ateria nostaa verensokeria ja kiihdyttää insuliinin eritystä. Kaksi tuntia aterian jälkeen ja verensokerin ollessa yli 7 mmol/l C-peptidin pitoisuus on normaalisti yli 0,7 nmol/l (nanomoolia litrassa). Taso alle 0,7 nmol/l diabeteksessa viittaa insuliinin tarpeeseen ja taso alle 0,3 nmol/l viittaa merkittävään insuliinipuutokseen.

Korkea C-peptidin pitoisuus, yli 0,9 nmol/l puolestaan viittaa insuliinin alentuneeseen vaikutukseen ja insuliiniresistenssiin.

Päivitetty 30.9.2023