Diabeteksen hoito arjessa on vaativaa. Hoitoväsymyksen taustalla voi olla erilaisia syitä. Vaikka diabetekseen olisi sopeutunut, voi elämässä tulla tilanteita, jossa oma erilaisuus muista ja diabeteksen vaikutukset omaan elämään saattavat korostua ja uuvuttaa. Esimerkiksi erityisen kiireisessä opiskelu- tai työtilanteessa voi diabeteksen ja omahoidon vaatima huomio tuntua kohtuuttomalta. Myös muut elämässä tapahtuvat muutokset, menetykset ja haasteet saattavat kuormittaa niin paljon, että voimavarat diabeteksen hoitoon vähenevät. Tärkeintä hoitoväsymyksen keskellä on muistaa, että diabetes on omahoitoa, muttei yksinhoitoa.
Mistä tunteeni kertovat?
Diabetekseen liittyvässä hoitoväsymyksessä keskeisenä tunteena ovat usein riittämättömyys ja siihen liittyvä syyllisyyden tunne. Vähäiset voimavarat ja heikentynyt jaksaminen saattavat johtaa omahoidon heikentymiseen, joka puolestaan saattaa johtaa riittämättömyyden tunteen ja syyllisyyden lisääntymiseen. Näin saattaa syntyä itseään ruokkiva kehä. Vaikka tietää, kuinka itseä tulisi hoitaa, ei syystä tai toisesta jaksa tai pysty ylläpitämään hoitorutiineja ja/tai terveitä elintapoja. Tieto siitä, ettei pysty toimimaan niin kuin tietää, että pitäisi, saattaa taas lisätä syyllisyyden tunnetta.
Syyllisyys on tunne, joka seuraa kokemuksesta, että olisi tehnyt jotain väärin tai jättänyt tekemättä. Jos koet syyllisyyttä, pysähdy hetkeksi tähän tunteeseen. Mitä tunne haluaa sinulle kertoa? Kertooko se siitä, että vaadit itseltäsi täydellisyyttä ja jos näin on, voisitko suhtautua itseesi lempeämmin? Onko tämänhetkinen tilanteesi sellainen, ettet pysty juuri nyt antamaan kaikkeasi ja voisiko tavoitteiden laskeminen väliaikaisesti katkaista syyllisyyden ja riittämättömyyden kehää?
Joskus syyllisyyden tunteet kertovat siitä, että diabeteksen hoidon ohella elämässä on muitakin haasteita, eikä aika tai energia riitä kaiken hoitamiseen kunnolla. Millaista apua tai tukea koet silloin tarvitsevasi? Tärkeintä on selvittää tunteiden taustalla olevat syyt sillä syyllisyys ja muut negatiiviset tunteet itsessään muuttuvat pidempään jatkuessaan hyvin kuormittaviksi.
Kannanko mukanani vanhentuneita tietoja ja tapoja?
Jos olet sairastanut diabetesta pitkään ja olet ”diabeteskonkari”, saattaa mielessäsi edelleen olla hyvässä muistissa vuosikymmeniä sitten, sen aikaisen tiedon valossa, kerrotut asiat diabeteksesta, odotettavissa olevasta eliniästä ja diabeteksen aiheuttamista lisäsairauksista sekä rajoituksista elämässä. Pelot ja huonot muistot saattavat olla jumiutuneena mieleen. Välineiden ja hoitojen kehittymisestä huolimatta sinulla saattaa olla kokemus, ettet ole pärjännyt riittävän hyvin diabeteksen kanssa. Ajattelu- ja suhtautumistavan jumiutuneisuus voi aiheuttaa joustamattomuutta hoitomuutoksien hyväksymisessä ja toteuttamisessa.
Jos hoitoväsymyksesi taustalla on huonosti toimiva ajattelu- ja suhtautumistapa, on sitä mahdollista muuttaa, jos oma halu ja rohkeus muutokseen on olemassa, etkä jää asian kanssa yksin. Muiden samojen haasteiden kanssa elävien kanssa keskustelu ja vertaistuki on usein helpottavaa. Jo muutamasta, muutokseen keskittyvästä keskustelukäynnistä oman hoitajan tai psykologin kanssa voi olla apua.