Miltä elämäni näyttää diabeteksen kanssa?
Kun diabetekseen sairastutaan aikuisena, mieleen nousee monenlaisia kysymyksiä esimerkiksi siitä, millaisia vaikutuksia diabeteksella tulee olemaan omalle usein jo ainakin jossain määrin vakiintuneelle elämälle ja minälle. Saatat pohtia esimerkiksi rajoittaako sairaus sosiaalista kanssakäymistä, harrastustoimintaa, koulunkäyntiä tai työtä. Jos olet sairastunut diabetekseen lapsena, saatat pohtia diabeteksen merkitystä oman elämän kannalta vasta nyt aikuisiällä, ajattelun kehittymisen ja aikuistumiseen liittyvien haasteiden myötä.
On tärkeää muistaa, että diabeteksen hoito on maraton, ei pikamatka. Asioita opitaan ajan myötä ja monet alkuun vaikeilta tuntuvat asiat muuttuvat harjoituksella rutiineiksi ja osaksi omaa tavanomaista arkea. Diabetes voi tuoda mukanaan myös uusia hyviä asioita, esimerkiksi omaa hyvinvointia tukevan säännöllisemmän ateriarytmin tai monipuolisemman ravinnon. Diabeteksen hoidon kehittyminen on johtanut siihen, että monet asiat, jotka aiemmin olisivat olleet vaikeita tai mahdottomia, ovat tänä päivänä aivan yhtä mahdollisia diabetesta sairastavalle kuin perusterveelle. Diabeteksen hoidon keskeisenä tavoitteena onkin hoidon sovittaminen osaksi omaa arkeasi sekä hyvä elämänlaatu ja oman näköinen elämä niin, ettei diabetes estä omien unelmien saavuttamista.
Miten minut nähdään nyt?
Riippumatta siitä missä elämäntilanteessa tai minkä ikäisenä diabetekseen sairastutaan, erilaisuuden kokemus ja yksinäisyyden tunne ovat sairauden eri vaiheissa tavallisia. On tavallista pohtia esimerkiksi sitä, kuinka muut suhtautuvat insuliinin pistämiseen tai tullaanko minua hyljeksimään diabetekseni vuoksi. Entä jos sairauteni herättää muissa pelkoa tai kokemuksen siitä, etteivät he osaa toimia oikein, jos käyttäydyn omituisesti verensokerin ollessa liian alhainen?
Valitettavasti diabetekseen liittyy vielä varsin paljon ns. stigmaa eli negatiivisia ja virheellisiä käsityksiä sekä yksilö- että yhteiskunnan tasolla. Tämä voi joskus tuntua hyvin kuormittavalta. Omat ja muiden ennakkoasenteet ja uskomukset sairaudesta muuttuvat kuitenkin yleensä asiallisen tiedon ja ymmärryksen lisääntymisen myötä. Diabeteksen ottaminen puheeksi ja tiedon jakaminen voi auttaa myös ympärillä olevia ihmisiä pääsemään ennakkoasenteistaan ja peloistaan sekä tehdä omasta arjesta turvallisempaa, kun ympärillä on ihmisiä, jotka tietävät miten toimia erilaisissa tilanteissa. Sekä itse että muiden on aina helpompi suhtautua sellaisiin asioihin, jotka ymmärretään ja joista on riittävästi tietoa toiminnan pohjaksi.
Vertaistukitoiminta kannattaa myös pitää mielessä silloin, kun tunnet kaipaavasi tukea ihmisiltä, jotka pohtivat samanlaisia kysymyksiä omassa elämässään.
Pidä huolta itsestäsi heti alusta asti
Mielen hyvinvointia voi tietoisesti pyrkiä kohentamaan esimerkiksi varmistamalla, että joka viikko asettaa tavoitteeksi tehdä asioita, joiden tietää tuovan mielihyvää. Sosiaalisen tukiverkoston olemassaolo tukee sopeutumista. Vastaanotolle tuleva ystävä tai kuunteleva korva ovat arvossaan!
Muista myös, että diabetes ei muuta sitä, että olet yhä oma itsesi. Varsinkin sairauden alkuvaiheessa uusien asioiden ja tiedon keskellä voi alkaa tuntua siltä, että diabetes täyttää koko elämän tai oma minä tuntuu hukkuvan diabeteksen ja sen hoidon alle. Pyri siihen, että uuden opettelun keskellä teet myös sellaisia mieleisiä asioita, jotka auttavat irrottautumaan diabeteksesta edes hetkeksi. Voit esimerkiksi tavata ystäviä ja pyytää että keskustelette aivan muista asioista, jotta saat muistutuksia siitä, että sairastumisen ja diabeteksen keskellä olet yhä edelleen sinä.