Usein kysytyt kysymykset lasten ja nuorten murtumista

Alaraajamurtuma on sattuessaan kivulias tapahtuma, jonka myös pieni lapsi muistaa vielä kipsin poiston jälkeenkin. Kipsi- ja/tai leikkaushoidon jälkeen on tavallista, että vamma-alueella on jonkinlaisia tuntemuksia. Näin ollen lapsi luontaisesti varoo murtunutta raajaansa, kunnes kokeilemisen kautta hän havaitsee, että raaja kestää taas rasitusta.

Alaraajamurtumissa, joihin liittyy pitkä varaamattomuus ja -kipsausaika, myös lihasvoima vammautuneessa raajassa vähenee merkittävästi, mikä voi näkyä poikkeavana kävelynä ja nopeampana väsymisenä liikkumisessa.

Avainsanat: alaraajamurtuma, kipsi, kipsin poisto

Murtuman parantuessa sen alueelle muodostuu aluksi normaalia luuta paksumpi uudisluu, joka voi tuntua iholle asti kiinteänä pattina. Kyseessä on normaali ilmiö, joka korostuu luissa, jotka ovat lähellä ihon pintaa (esim. solisluu). Ylimäärinen luu häviää noin vuoden kuluessa.

Avainsanat: kipsin poisto, patti

Kasvuikäisillä, toisin kuin aikuisilla, osa lievistä luun virheasennoista korjaantuu ajan kuluessa kasvun myötä. Lievillä virheasennoilla ei myöskään ole vaikutusta murtumasta toipumiseen tai raajan toimintaan, joten haitta on lähinnä kosmeettinen ja lyhytaikainen.

Mikäli lääkäri ei ole nähnyt potilasta kipsin poiston yhteydessä ja raaja näyttää huomattavan vinolta, ota virka-aikana yhteyttä hoitaneeseen tahoon.

Virheasentoon luutuneiden murtumien mahdolliset korjausleikkaukset tehdään tavallisesti aikaisintaan puolen vuoden kuluessa vammasta.

Avainsanat: kipsin poisto, vino raaja

Jos murtuma on ollut nivelen lähellä tai nivelensisäinen, on normaalia, että nivel on toipumisen alkuvaiheessa jäykkä. Nivelen liikkeet palaavat yleensä raajan aktiivisen käytön eli nivelen liikkeiden kautta. Tämän vuoksi niveltä ohjeistetaan liikuttamaan aktiivisesti heti kun se on murtuman paranemisen puolesta mahdollista.

Useimmissa tapauksissa raajan liikkeet palaavat ennalleen tai lähes ennalleen muutamassa kuukaudessa.

Erityisesti kyynärnivelen alueen vammoissa liikelaajuuden palautuminen vaatii aktiivista nivelen liikuttamista ja harjoittelua etenkin täyden ojentumisen palautumiseksi, katso video polun ensimmäisessä tehtävässä.

Mikäli niveleen jää liikerajoitus joka haittaa lapsen päivittäisiä toimia, ota yhteyttä hoitaneeseen tahoon.

Avainsanat: kipsin poisto, jäykkyys

Lääkäri on antanut vastaanotolla ohjeet siitä, milloin on turvallista palata urheilemaan. Tähän vaikuttaa moni asia, kuten urheilulaji, murtuman tyyppi ja lapsen ikä. On tärkeää, että murtuneen luun lähellä olevien nivelten liike ja toiminta on täysin palautunut ennen urheilun aloittamista. Tämä vähentää merkittävästi riskiä uusille vammoille.

Avainsanat: kipsin poisto, urheilu

Hoitava lääkäri ottaa mielellään kantaa siihen, miten ja milloin koululiikuntaan palaaminen on vamman puolesta turvallista. Lääkäri voi tarvittaessa tehdä lääkärintodistuksen, jossa suositellaan pidättäytymään koululiikunnasta tai suositellaan välttämään tiettyjä asioita koululiikunnassa. Todistus toimitetaan opettajalle, joka ratkaisee asian.

Avainsanat: liikunta, koulu

Suihkuun voi mennä vuorokauden kuluttua piikkien poistosta. Saunaan tai uimaan voi mennä sitten, kun haavoista ei enää tule eritettä ja niiden päällä on kova rupi eli tavallisesti aikaisintaan 2–3 vuorokauden kuluttua piikkien poistosta.

Avainsanat: piikit, piikkien poisto, sauna, suihku, uiminen

Yläraajakipsin kanssa koulumatkan voi kulkea normaalisti jalan tai julkisilla liikennevälineillä.

Alaraajakipsilllä hoidettaville peruskoululaisille lääkäri kirjoittaa yleensä suosituksen koulukuljetuksen järjestämisestä kipsihoidon ajaksi. Vanhemmilla lapsilla bussikuljetus voi onnistua kipsin kanssa, jos matka pysäkille on lyhyt. Varsinaisen päätöksen asiasta tekee koululaitos, lääkärin lausunnon perusteella. Käytännöissä on eroja eri kuntien ja koulujen välillä.

Lukiossa tai ammattioppilaitoksessa opiskelevien tulee järjestää mahdollinen koulukyyti itse.

Avainsanat: kipsi, koulu

Lapset varovat usein murtuneen raajan käyttöä vielä muutaman päivän kipsin poiston jälkeen. Jos pienellä lapsella murtunut käsi tai yläraaja ei palaa normaaliin käyttöön leikkiessä parin viikon aikana, ottakaa yhteyttä hoitaneeseen tahoon päiväaikaan.

Avainsanat: kipsin poisto, liikkumattomuus

Tulehduksen ensimmäinen oire on pitkittynyt, paheneva kipu, johon tavallisesti liittyy haava-alueen lisääntyvä punoitus ja turvotus. Tällaisessa tapauksessa otetaan päiväaikaan yhteyttä hoitaneeseen tahoon.

Mikäli edellisten oireiden lisäksi on kuumetta yli 38 astetta, horkkamaisia vilunväristyksiä tai haavasta erittyy märkäistä paksua eritettä otetaan yhteys hoitaneeseen tahoon välittömästi, jos se on mahdollista, taikka muussa tapauksessa muuhun päivystyspisteeseen.

Avainsanat: leikkaus, tulehdus, kipu

Lapsilla haavan sulkemiseen käytetään usein itsestään sulavia ompeleita, jolloin ompeleet putoavat pois itsestään noin kahden viikon kuluessa. Jos sulavia ompeleita on tuolloin vielä ihon pinnassa, niitä voi yrittää kevyesti rapsuttaa irti.

Jos iholle tulee ihonsisäisen langan pää, mutta haava ei ole tulehtunut, asialla ei ole kiire. Mainitkaa asiasta seuraavalla kontrollikäynnillä. Jos kontrollikäyntiä on yli kuukauden kuluttua tai sellaista ei ole määrätty, ottakaa yhteyttä hoitaneeseen tahoon tai omaan terveyskeskukseen.

Avainsanat: haava, lanka

Kipsin annetaan kuivua itsestään, hiustenkuivaajaa tai muuta kuivumista nopeuttavaa laitetta ei saa käyttää. Jos epäilette, että iho kipsin alla ei pääse kuivumaan, ottakaa yhteyttä päiväaikaan hoitaneeseen tahoon.

Suurin osa uudemmista kipseistä ei hajoa kastumisen seurauksena, vaan riskinä on ihon hautuminen märän kipsin alla. Perinteinen kalkkikipsi pehmenee veden vaikutuksesta, ja epäillessänne kipsin murenemista tai pehmenemistä ottakaa yhteyttä hoitaneeseen yksikköön.

Avainsanat: kipsi, kastuminen

Jos kipsi puristaa tai tuntuu kivuliaalta kannattaa raaja nostaa kohoasentoon (murtunut kehonosa sydämen tason yläpuolelle) ½–1 tunnin ajaksi. Jos paineen tunne jatkuu tästä huolimatta olkaa yhteydessä päiväaikaan hoitavaan tahoon.

Jos raajassa on sen ympäri ulottuva napakka kipsi, kuten saappaan mallinen kipsi tai kipsihylsy, se voi aiheuttaa raajan turvotessa pehmytkudosten puristustilan. Kova, hermosärkymäinen kipu, joka ei korjaannu raajan pitämisellä kohoasennossa edellyttää välittömän yhteydenoton päivystykseen.

Jos kyseessä on kiristettävä kipsi, voitte kotona poistaa päällimmäisen sidoksen ja kiertää sen takaisin hieman löysemmin.

Avainsanat: kipsi, kipu, puristus

Jos haavasta erittyy kudosnestettä tai verta kipsin läpi, haava on syytä tarkistaa ja kipsi vaihtaa. Jos lapsen yleisvointi on hyvä ottakaa tällaisessa tilanteessa yhteyttä hoitaneeseen tahoon päiväaikaan.

Avainsanat: haava, eritys, veri

Pieni likaantuminen on yleensä väistämätöntä eikä kipsiä sen takia tarvitse vaihtaa. Esimerkiksi pienten lapsen reiteen saakka ulottuviin alaraajakipseihin tarttuu usein pissaa tai kakkaa. Tällöin kipsiä voi puhdistaa esimerkiksi pyyhkeellä tai liinalla mahdollisuuksien mukaan. Jos kipsi likaantuu reilummin erimerkiksi eritteistä, ottakaa yhteyttä hoitaneeseen tahoon päiväaikaan. Tilanteesta riippuen kipsin vaihtoa voidaan harkita.

Avainsanat: kipsi, likaantuminen, rikkoutuminen

Suurin osa kasvuikäisistä murtumapotilaista ei tarvitse erillistä fysioterapiaa vaan lapsen luontainen aktiivisuus palauttaa raajan ja nivelen normaalin toiminnan.

Fysioterapiaa tarvitaan pääsääntöisesti tilanteissa, joissa vammaan liittyy murtuman lisäksi muita vaurioita (esim. hermovamma).

Fysioterapian tarkoituksena on valmentaa perhe ja lapsi tekemään itsenäisesti oikeita, raajaa kuntouttavia harjoitteita.

Avainsanat: fysioterapia

Murtumaan liittyy aina myös muiden ympäröivien kudosten (lihakset, nivelsiteet, ihonalainen rasvakudos) vamma. Näiden kudosten paraneminen ja arpeutuminen kestää useamman kuukauden ja aiheuttaa helposti turvotusta vamma-alueelle etenkin alaraajamurtumissa.

Avainsanat: turvotus

Lasten murtumahoidossa röntgentutkimuksilla tutkitaan murtuman asentoa. Tutkimus tehdään ennen kaikkea potilaille, joilla on riski murtuman asennon muuttumisesta hoidon aikana.

Lapsilla tavallisten murtumien luutumattomuus on erittäin harvinaista. Tämän vuoksi röntgentutkimuksia voidaan tarvita vain epäiltäessä virheellistä luutumista.

Tietyissä kasvuikäisen murtumissa luutuminen on epävarmempaa ja kontrollikäynnistä vastaava lääkäri voi pyytää röntgenkuvaukset. Joissakin lasten murtumissa suositellaan myös pitkäaikaisempaa seurantaa, jonka hoitava lääkäri ohjelmoi alkuvaiheen hoidon päättyessä.

Avainsanat: röntgenkuvaus, luutuminen

Jos murtuma on asetettu avoimesti paikalleen ja kiinnitetty kudoksen sisäisillä implanteilla, niiden poistaminen ei yleensä ole tarpeellista. Nykyaikaisten implanttien valmistusmateriaalit ovat sellaisia, että ne voidaan turvallisesti jättää elimistöön.

Jotkut murtumaimplantit voivat kuitenkin alkaa haitata ja ne poistetaan myöhemmin uudessa leikkauksessa. Samoin tehdään sellaisille implanteille, jotka saattavat vaikuttaa haitallisesti jäljellä olevaan kasvuun.

Avainsanat: implantti

Tämä on tapauskohtaista ja riippuu mm. vammakokonaisuudesta, potilaan iästä ja koosta. Lääkäri määrää kuormitusluvat ja joissakin tapauksissa fysioterapeutti tai sairaanhoitaja antaa käytännön ohjeistuksen.

Kuormitusluvalla tarkoitetaan alaraajavammoissa sitä, kuinka paljon murtunut, kipsattu tai leikattu raaja kestää rasitusta hoidon eri vaiheissa.

Kuormituslupia on kolmenlaisia:

• Varaamatta/raajan painovaraus

• Puolipainovaraus

• Kivun mukainen/täyspainovaraus

Yläraajamurtumissa nyrkkisääntönä voidaan pitää, että kipsattuun raajaan ei saa nojata, sillä ei saa kantaa taakkoja eikä nostaa maitopurkkia raskaampia esineitä.

Avainsanat: kipsi, kävely, kuormituslupa

Ehjää ihoa on hyvä rasvata perusvoiteella tai ihoöljyllä. Leikkaushaavan päälle ei pidä laittaa rasvaa niin kauan kuin haavassa on ompeleet tai hakaset tai mikäli haavasta tulee eritettä. Ompeleiden irtoamisen tai poistamisen jälkeen haavaa voi rasvata samoin kuten ehjää ihoa.

Avainsanat: haava, kipsin poisto

Lähtökohtaisesti kipsiä ei saa kastella, ellei toisin ole ohjeistettu. Kipsi suojataan suihkussa pyyhkeellä ja muovipussilla. Kipsin kanssa ei saa mennä saunaan eikä kylpyyn.

Avainsanat: kipsi

Vaikka piikit ovat napakasti kiinni luussa, ne ovat sileitä ja poistaminen on yleensä nopea toimenpide. Piikin poistaminen on selvästi nopeampi toimenpide kuin vaikkapa verinäytteen ottaminen. Ajatus piikin poistosta on lapselle ja vanhemmille usein pelottavampi kuin itse toimenpide. Piikinpoiston jälkeen alueelle jää usein pientä jomotusta, joka kuitenkin menee nopeasti ohi.

Ennen piikkien poistoa, kotoa sairaalaan lähtiessä, lapselle on hyvä antaa murtumahoitoon määrättyä kipulääkettä. Jos kuitenkin piikkien poisto on suunniteltu tehtäväksi yleisanestesiassa (ns. humautuksessa), älkää syökö tai juoko kotona mitään ennen sairaalaan saapumista.

Avainsanat: piikkien poisto, nukutus

Voi. Näin käy usein silloin kun murtuneen raajan turvotus vähenee.

Osaa yläraajakipseistä on tarkoitus kiristää hoidon kuluessa. Tällaisissa tilanteissa asiasta on kerrottu kipsin laiton yhteydessä. Asian voi varmistaa kontrollikäynnillä. Jos murtumahoidon vuoksi ei ole sovittu kontrollikäyntiä lääkärille, kipsiä ei tarvitse kiristää.

Oheisesta videosta näet ohjeen kuinka kipsi kiristetään. Kipsin kiristämiseen soveltuvia sidoksia on erilaisia ja näitä voi tiedustella apteekeista.

Avainsanat: turvotus, kipsin löystyminen

Kipsiä ei saa poistaa ennen sovittua ajankohtaa.

Avainsanat: kipsin poisto

Lähes poikkeuksetta murtuma-alueella on tuntemuksia ensimmäisten päivien aikana riippumatta siitä, miten murtuma on hoidettu. Kivun kokeminen on yksilöllistä.

Hoidon alkuvaiheessa ensimmäinen kivunhoitokeino on kohoasento. Tuoreessa murtumassa vammakohdan viilentäminen voi helpottaa kipua: kylmäpakkausta voi pitää haavasidosten päällä esimerkiksi 10 minuuttia kerrallaan 1–3 kertaa päivässä ensi päivien aikana, jos se tuntuu hyvälle.

Lisäksi suosittelemme käyttämään sairaalasta määrättyjä kipulääkettä säännöllisesti noin kolmen vuorokauden ajan. Tämän jälkeenkin kipulääke kannattaa ottaa ennen nukkumaanmenoa hyvän yöunen varmistamiseksi.

Valtaosa murtumapotilaista ei tarvitse säännöllistä kipulääkettä viikon kuluttua vammasta tai leikkauksesta.

Mikäli kipu ei riittävästi helpota (esim. lapsi ei pysty nukkumaan, kipulääkkeen säännöllinen tarve pitkittyy) edellä olevilla ohjeilla, ottakaa yhteyttä hoitavaan tahoon.

Avainsanat: kipu, kivunhoito

Kontrollikäynti on määrätty murtuman paranemisvaiheen perusteella.

Kontrolliaikaa ei kannata lähtökohtaisesti muuttaa. Jos potilas on pakottavasta syystä (esim. vatsatauti) estynyt tulemasta, on virka-aikana syytä ottaa yhteyttä asianosaiselle poliklinikalle.

Avainsanat: murtumakontrolli

Lähtökohtaisesti uimaan ja saunaan voi mennä heti. Uiminen on hyvä liikuntamuoto ja keino palauttaa mahdollisia nivelten liikerajoituksia. Toisaalta vedessäkin on hyvä aluksi noudattaa varovaisuutta, sillä heti kipsihoidon jälkeen tukiranka ei ole valmis kovaan urheiluun. Uimista ja saunomista on syytä lykätä, jos iho kipsin alla ei jostain syystä olisi ehjä tai leikkaushaavassa olisi vielä rupi.

Avainsanat: kipsin poisto, uiminen, saunominen