Jos lapsi tai nuori sairastuu kuume-, tulehdus- tai vatsatautiin, muuttuu insuliinin tarve ja insuliiniannoksia on syytä väliaikaisesti muuttaa.
Glukoositasoa ja veren ketoaineita seuraamalla voidaan insuliiniannoksia turvallisesti nostaa, ja toipumisvaiheessa puolestaan vähentää. Tarvittaessa insuliinin annosten väliaikaisesta lisäämisestä voi keskustella diabeteshoitajan tai lääkärin kanssa.
Glukoositason seuranta sairauspäivinä:
Sairaana glukoositasoa on hyvä seurata tavallista tiheämmin, jopa 1–2 tunnin välein.
Jos glukoositaso on selvästi koholla, yli 15 mmol/l, on syytä mitata myös ketoaineet verestä.
Huomioi: jos energiansaanti on ollut hyvin vähäistä, voi ketoaineita esiintyä, vaikka glukoositaso olisi normaali tai matala.
Kuume- ja tulehdustaudit lisäävät insuliinin vastavaikuttajahormonien määrää elimistössä, jolloin glukoositaso nousee helposti ja vereen saattaa ilmestyä ketoaineita. Elimistön insuliinin tarve lisääntyy väliaikaisesti ja insuliiniannoksia pitää yleensä nostaa. Korkeakuumeisessa infektiossa voi insuliinin tarve lisääntyä jopa 50 %:lla ja on tarpeellista pistää korjaavia annoksia pikainsuliinia. Insuliinin lisäksi lapselle tai nuorelle kannattaa antaa esimerkiksi sokeripitoista juomaa.
Vatsataudin aikana glukoositaso usein laskee, koska hiilihydraattien imeytyminen heikentyy ja lapsi tai nuori syö huonosti. Oksennustaudin yhteydessä mitataan aina glukoositaso ja ketoaineet, jolloin selvitetään, johtuuko oksentaminen ketoasidoosin oireista vai vatsataudista.
Vatsataudin yhteydessä voi olla tarve vähentää pitkävaikutteisen insuliinin määrää. Insuliinin annostelua ei saa lopettaa kokonaan, koska diabetesta sairastavan lapsen tai nuoren on saatava insuliinia sairaanakin, ettei kehittyisi ketoasidoosia (happomyrkytystä).
Ateriainsuliinia pistetään vatsataudin aikana varoen. Vatsataudin aiheuttama kuivuma voi vaikuttaa ainakin joidenkin glukoosisensorien toimintaan, joten verensokeri kannattaa tarkistaa myös sormenpäästä.
Sairaalla lapsella tai nuorella on usein huono ruokahalu. Hiilihydraatteja sisältävää ruokaa tai juomaa on kuitenkin saatava lähes yhtä paljon kuin terveenä ja riittävä juominen on tärkeää. Jos ruokahalu on huono, kannattaa syödä tai juoda 1–2 tunnin välein päivän mittaan 10–20 g hiilihydraatteja sisältäviä ruoka- tai juoma-annoksia. Kylmä sokerillinen juoma pieninä annoksina pysyy pahoinvoivalla parhaiten sisällä. Jos lapsi tai nuori oksentaa runsaasti ja glukoositaso on matala, voi siirappia tai hunajaa sivellä posken limakalvolle. Sen sijaan esimerkiksi lihan ja kasvisten määrä voi olla tavallista pienempi.
Mikäli lapsi tai nuori ei pysty syömään tai oksentaa kaiken syömänsä tai juomansa ja glukoositaso tai ketoaineet nousevat tehostetusta insuliinihoidosta huolimatta, on syytä hakeutua herkästi sairaalahoitoon, jossa voidaan aloittaa suonensisäinen nestehoito.
