Kortisoni on lisämunuaisten normaalisti tuottama hormoni, jolla on elimistössä laajat vaikutukset.
Luonnollisesta kortisonista on tehty kemiallisia johdoksia, joiden avulla voidaan saada suurempi teho. Lasten ja nuorten syöpätautien hoidossa käytetään prednisonia/prednisolonia, metyyliprednisolonia sekä ja deksametasonia.
Akuutin lymfoblastileukemian eli ALL:n, lymfoomien ja aivokasvainten hoidossa kortisoni on tärkeä leukemiasoluja tuhoava lääke ja sitä käytetään yhdistettynä solunsalpaajahoitoihin.
Kortisonivalmisteilla on paljon haittavaikutuksia, jotka ovat lyhytaikaisessa käytössä onneksi ohimeneviä. Yleisempiä haittoja ovat kasvojen pyöristyminen, turvotus, ruokahalun kasvu, painon nousu, lihasvoiman heikkeneminen, luukato sekä mielialan vaihtelut ja ärtyneisyys.
Kortisoni saattaa toisinaan häiritä elimistön sokeritasapainoa sekä nostaa verenpainetta, ja tällöin joudutaan aloittamaan tilapäinen lääkitys näiden hoitamiseksi.
Kortisonia käytetään yleensä lyhyitä aikoja, jolloin pitkäaikaishaitat jäävät vähäisiksi.
Kortisonilääkitys lopetetaan siten, että annosta pienennetään asteittain. Tällöin lisämunuaiset saavat aikaa toipua lääkityksen aiheuttamasta vajaatoiminnasta. Toisinaan tarvitaan jatkoon vielä hydrokortisonia korvaushoidoksi.