Kasvuhormonivaje voi syntyä myös syöpähoitojen tai aivolisäkealueen leikkausten seurauksena. Joillakin pienenä syntyneillä lapsilla on kasvuhormonierityksen tai vaikutuksen poikkeavuus.
Kasvuhormonivaje
Kasvuhormonivaje voi olla itsenäinen aivolisäkkeen hormonipuutos tai osa yleistynyttä aivolisäkkeen vajaatoimintaa. Osassa synnynnäisistä oireyhtymistä on löydöksenä kasvuhormonivaje.
Tavallisesti kasvuhormonivajeesta ei ole mitään oireita lyhytkasvuisuuden lisäksi. Täydellisessä kasvuhormonivajeessa oireena voi olla väsymys ja matalasta verensokereista johtuvat oireet. Osittaisesta vajeesta kärsivillä lapsilla voi olla yleistä jaksamattomuutta ja ruokahaluttomuutta.
Kasvuhormonivajeen diagnoosi tehdään tyypillisen kasvun ja muiden sairauksien poissulun jälkeen poliklinikalla tehtävillä toimintakokeilla. Verestä määritettävä IGF-1-pitoisuus kertoo kasvuhormonierityksestä, mutta määrittämiseen liittyvän epävarmuuden vuoksi sen taso on vain viitteellinen kasvuhormonivajeelle.
Kasvuhormonivajetta hoidetaan ihon alle pistettävällä synteettisellä kasvuhormonivalmisteella. Hoito jatkuu aikuispituuden saavuttamiseen saakka. Yleensä hoito ei jatku aikuisiällä, ellei kyseessä ole täydellinen kasvuhormonivaje.
Kasvuhormonivajetta hoidetaan ihon alle pistettävällä synteettisellä kasvuhormonivalmisteella. Hoito jatkuu aikuispituuden saavuttamiseen saakka. Yleensä hoito ei jatku aikuisiällä, ellei kyseessä ole täydellinen kasvuhormonivaje.
Kasvuhormoni on Kelan erityiskorvaama lääke kasvuhormonivajeessa. Kasvuhormoni on peruskorvattava joissakin oireyhtymissä, erittäin pienikasvuisilla ja pienenä syntyneillä lapsilla, joilla ei ole todettavissa kasvuhormonivajetta toimintakokeissa.
Päivitetty 31.1.2023