Suomessa diabetesta tutkitaan aktiivisesti. Tutkimuksiin käytetään muun muassa Diabetesrekisteristä saatua tietoa diabeteksen sairastumisvaiheesta sekä tietoja vastasairastuneen biologisista lähisukulaisista ja heidän autoimmuunisairauksistaan. HUSissa on myös käynnistynyt kliininen diabetestutkimus, jossa keskitytään lasten diabeteksen tutkimiseen.
Lapsiin ja nuoriin liittyvä diabetestutkimus
Diabetesta tutkitaan paljon sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
Suomessa lasten valtakunnallinen diabetesrekisteri on perustettu vuonna 2002. Diabetesrekisteriin pyydetään osallistumaan kaikki tyypin 1, tyypin 2 tai muihin diabetestyyppeihin sairastuneet lapset ja nuoret sekä heidän vanhempansa ja sisaruksensa.
Diabetesrekisteriin kerätään diabeteksen sairastumisvaiheen tietoja sekä tietoja vastasairastuneen biologisista lähisukulaisista ja heidän autoimmuunisairauksistaan. Vastasairastuneelta, vanhemmilta ja sisaruksilta pyydetään verinäytteitä, joista perheet saavat halutessaan vastaukset diabetekseen liittyvistä autovasta-aineista sekä diabetekseen sairastumisen perinnöllisestä alttiudesta.
Diabetesrekisteriin kerättyjä tietoja ja näytteitä käytetään ilman henkilötunnistetietoja diabeteksen ja sen liitännäissairauksien syntyyn liittyvissä tutkimuksissa. Diabetesrekisterissä ei ole jatkoseurantaa.
Lisätietoja voi kysyä sähköpostilla osoitteesta pedia-diabetesrekisteri[at]helsinki.fi.
INNODIA-projekti on EU-laajuinen verkosto, joka tähtää uusien biomarkkereiden ja tautimallinnusten kautta tyypin 1 diabeteksen syntymekanismien ymmärtämiseen ja siten löytämään keinoja taudin ehkäisemiseen.
Tutkimus antaa Helsingin yliopiston tutkimusryhmille mahdollisuuksia laajaan eurooppalaiseen yhteistyöhön. INNODIA-tutkimuksen avulla voidaan tutkia tyypin 1 diabetekselle altistavien geenityyppien ja ulkoisten tekijöiden vaikutuksia insuliinia tuottaviin haiman beetasoluihin. Tavoitteena on löytää keinoja tyypin 1 diabeteksen kehittymisen ennustamiseksi ja taudin puhkeamisen ehkäisemiseksi.
Tutkimuksessa otetuista näytteistä tutkitaan tarkemmin C-peptidiä, beetasolujen toimintaa ja tyypin 1 diabetekseen liittyviä autovasta-aineita verestä, sekä mikrobiomia ulosteesta ja uusia merkkiaineita virtsasta.
Tutkimukseen voivat osallistua tyypin 1 diabetekseen sairastuneet 1–44-vuotiaat kuuden viikon sisällä diagnoosista sekä terveet 1–44-vuotiaat, joiden äidillä, isällä, sisaruksella tai lapsella on tyypin 1 diabetes, johon henkilö on sairastunut alle 45-vuotiaana. Diabeetikoilla on viisi tutkimuskäyntiä kahden vuoden aikana. Perheenjäsenten seuranta on nelivuotinen.
Tutkittavia rekrytoidaan pääkaupunkiseudulla Uuden lastensairaalan ja Jorvin sairaalan lastenosastoilla ja vastaanotoilla sekä Oulun yliopistollisen sairaalan lasten ja nuorten klinikalla.
Lisätietoa voit kysyä sähköpostilla osoitteista pedia-innodia[at]helsinki.fi (rekrytointi pääkaupunkiseudulla) tai innodia-tutkimus[at]pshp.fi (rekrytointi Oulussa).
Päivitetty 16.2.2023