Millainen on sarjoittainen päänsärky?
Tyypillistä sarjoittaiselle päänsärylle (toiselta nimeltään Hortonin neuralgia) on päänsäryn toispuolisuus, usein paikantuen silmän seutuun. Se voi tuntua laajemmallakin alueella toispuolisesti, joskus myös kasvojen tai korvan alueella. Särky on voimakasta tai erittäin voimakasta ja kestää hoitamattomana 15 minuutista 3 tuntiin. Särkypäivinä kohtauksia voi tulla keskimäärin yhdestä kahdeksaan kertaa.
Sarjoittainen päänsärky alkaa yleensä 20–40 vuotiaana ja sitä esiintyy enemmän miehillä.
| Sarjoittaisen päänsäryn tyypilliset piirteet | Päänsärky rytmittyy usein vuorokauden ja vuodenajan mukaan. Monet pystyvät jopa sanomaan, mihin kellonaikaan särky yleensä alkaa. Tyypillisesti särky tulee aamuyöstä esimerkiksi klo. 02-04, mikä ei ole tyypillistä migreenille. Lääkepäänsärky voi myös herättää keskellä yötä, mutta öinen heräily loppuu särkylääkkeiden tai triptaanien vähenemisen myötä. |
| Sarjoittaisen päänsäryn lisäpiirteet | Säryn puoleinen silmä voi punoittaa tai vetistää, mustuainen voi pienentyä, sierain tuntua tukkoiselta tai vetistää, silmäluomi voi roikkua tai olla turvonnut, korvassa voi olla painon tunnetta. Nämä oireet johtuvat tahdosta riippumattoman eli autonomisen hermoston toiminnan poikkeavuudesta päänsäryn aikana. Myös migreenissä voi olla tämänkaltaisia oireita, mutta ne esiintyvät molemmin puolin eli symmetrisesti, kun sarjoittaisessa päänsäryssä ne esiintyvät ainoastaan toispuoleisesti (päänsäryn puolella). Sarjoittaiselle päänsärylle on tyypillistä levottomuus päänsäryn aikana. Sänkyyn ja pitkälleen meno pahentaa oiretta. On parempi istua sängyn reunalla tai kävellä ympäriinsä, joskus ulkonakin. Toisinaan pieni puuhastelu voi tuntua helpottavan. Sarjoittaisen päänsäryn diagnoosiin tarvitaan joko toispuoliset autonomiset hermosto-oireet tai tyypillinen levottomuus särkykohtauksen aikana. |
| Päänsärky esiintyy sarjana tai kroonisena | Sarjoittainen päänsärky oireilee tavallisesti jaksoittain. Kohtaukset voivat toistua useita kertoja päivässä useimmiten kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen kestävissä sarjoissa. Sen jälkeen on oireetonta aikaa kuukaudesta jopa vuosiin. Kroonisessa päänsärkytyypissä päänsärkykohtauksia tulee niin säännöllisesti, että vuoden aikana ei tule yhden kuukauden kestävää taukoa. Kun näin vaikea tilanne on ollut yli vuoden ajan, puhutaan kroonisesta sarjoittaisesta päänsärystä. |
Miten sarjoittaista päänsärkyä hoidetaan?
Sarjoittaisen päänsäryn kohtaushoitoon käytetään migreenin kohtauslääkkeitä eli triptaaneja. Usein tarvitaan mahdollisimman nopeatehoinen valmiste, minkä vuoksi useimmat käyttävät nenäsumutevalmistetta (zolmitriptaani tai sumatriptaani) tai ihon alle pistettävää sumatriptaania.
100 % hapen hengittely 15 minuutin ajan erityisesti sarjoittaisen päänsäryn kohtaushoitoon suunnitellulla tiiviillä maskilla voi auttaa yhtä hyvin kuin triptaanit. Parhaassa tapauksessa happihoito voi korvata kohtauslääkehoidon.
Mikäli triptaaneja menee useita päivässä, on viimeistään tarpeellista ottaa happihoito käyttöön ja aloittaa estolääkitys, jotta triptaaneja saadaan vähennettyä. Runsas triptaanien käyttö voi aiheuttaa lääkepäänsärkyä ja heikentää hapen tehoa.
Milloin lääkäriin?
Jos epäilet sairastavasi sarjoittaista päänsärkyä, keskustele lääkärisi kanssa. Mikäli päänsärkyjä on tiuhaan eikä päänsärkysarja tunnu loppuvan, kannattaa aloittaa estolääkitys (esim. verapamiili). Sarjaa voi yrittää katkaista lyhyellä kortisonikuurilla. Jatkuva kortisonin syöminen ei ole tarkoituksenmukaista ja voi aiheuttaa vakavia terveyshaittoja, kuten luuston haurastumista ja lisämunuaiskuoren lamaantumista.