Silminnähden verinen virtsa on aina syytä tutkia perusteellisesti.
Täysin terveillä ihmisillä saatetaan havaita virtsanäytteessä verta esimerkiksi terveystarkastuksen yhteydessä, vaikka virtsa silmämääräisesti katsoen näyttäisi kirkkaalta. Näin voi käydä esimerkiksi raskaan rasituksen jälkeen (jääkiekkopeli, juoksulenkki), tai pieni määrä verta virtsassa voi olla henkilön ominaisuus, jolle ei ole erityistä syytä.
Jos veri havaitaan pelkästään virtsanäytteestä eikä virtsaamiseen liity oireita, rutiininomaiset jatkotutkimukset eivät ole tarpeen. Jos virtsaamiseen liittyy kipuja, kirvelyä, kylkikipua tai kuumetta, on syytä hakeutua tutkimuksiin. Jos virtsassasi on hyytymiä etkä pysty kunnolla virtsaamaan, hakeudu heti lääkäriin.
Jatkotutkimukset ovat tarpeen aina, kun virtsa on silminnähden veristä. Useimmiten verisyyden aiheuttaja on virtsatietulehdus.
Nuoremmilla henkilöillä syynä voivat olla virtsateiden kivet tai vammat. Iäkkäämmillä kyseessä saattaa olla virtsateiden syöpä. Miehillä syynä voivat olla erityisesti eturauhasen sairaudet.
Laajasti käytössä olevat verenohennuslääkkeet voivat aiheuttaa veren esiintymistä virtsassa, mutta tässäkin tapauksessa verivirtsaisuustutkimukset on tehtävä ainakin kertaalleen.
Veren esiintyminen virtsassa voi liittyä myös joihinkin leikkaustoimenpiteisiin, kuten eturauhasen höyläykseen.
Virtsateiden yleisimmät syövät ovat munuaissyöpä ja virtsarakkosyöpä, jotka molemmat saattavat aiheuttaa verivirtsaisuutta.
Munuaissyövällä on yhteys tupakointiin ja merkittävään ylipainoon. Suuri osa munuaissyövistä löytyy vatsan ultraääni- tai tietokonekuvauksissa satunnaisena löydöksenä muun sairauden tutkimuksen yhteydessä.
Paras hoito on munuaisen poisto tai osapoisto leikkauksella. Leikkaus voi olla perinteinen avoleikkaus, tähystysleikkaus tai robottiavusteinen tähystysleikkaus.
Leikkauksen jälkeen ei tarvita solusalpaajia, jos syöpä ei ole levinnyt. Jos seurannassa löytyy yksittäinen etäpesäke, se pyritään leikkaamaan.
Virtsarakon syövällä on yhteys tupakointiin ja ammattialtistumiseen lähinnä väriteollisuuden kemikaaleille. Suurin osa, 75–80 prosenttia, virtsarakkosyövistä on rakon limakalvolla esiintyvää pinnallista syöpää.
Syöpäkasvain poistetaan virtsaputken kautta höyläämällä. Toimenpiteen yhteydessä annetaan virtsarakkoon kertaluonteinen solusalpaajahuuhtelu vähentämään syövän uusiutumista. Jos syöpäkasvain on ollut aggressiivinen, virtsarakon huuhteluhoitoja jatketaan säännöllisin välein, jopa kolmen vuoden ajan.
Noin 20–25 prosenttia virtsarakkosyövistä tunkeutuu virtsarakon lihaskerroksiin. Tällöin on usein ajankohtaista tehdä virtsarakon poistoleikkaus. Useimmiten leikkauksessa tehdään avanne vatsan päälle. Joskus rakennetaan suolesta korvaava rakko, ja virtsaaminen tapahtuu virtsaputken kautta.
Joskus rakonpoistoleikkauksen sijaan hoidoksi valitaan sädehoito tai solusalpaajahoito. Säännöllinen seuranta on tarpeen, koska syövän uusiutuminen on erittäin yleistä.
