Siirry sivun sisältöön

Kivesvammat

Kives on suhteellisen hyvin suojassa kivespussin sisällä, mutta tylpät iskut esimerkiksi väkivallan, liikuntatapaturman tai liikenneonnettomuuden seurauksena voivat johtaa sen vammautumiseen.

Tylpästä iskusta voi seurata kiveksen repeäminen, kivespussin verenpurkauma, kiveksen siirtyminen pois paikoiltaan esimerkiksi nivusen alueelle tai kiveksen kiertyminen siten, että sen verenkierto häiriintyy.

Kun kivespussin alueelle tulee voimakas isku, lääkärin on hyvä tutkia kivekset, koska kiveksen repeäminen on mahdollista.

Turvotusta ja mustelmia voi esiintyä vaihtelevasti, mutta niiden määrä ei kerro vamman vakavuudesta. Pelkkä ruhje voi aiheuttaa huomattavan verenpurkauman, mutta toisaalta edes kiveksen repeytyminen ei aina johda voimakkaaseen turvotukseen.

Tyypillisesti kipu kivespussin alueella on voimakasta ja siihen voi liittyä pahoinvointia.

Ultraäänitutkimus auttaa lääkäriä vamman vaikeusasteen arvioinnissa. Joskus kun epäillään merkittävää kivesvammaa, voidaan tehdä kiveksen tutkimusleikkaus. Kives paljastetaan kivespussin ihon kautta tehtävästä leikkaushaavasta, verenpurkaumat poistetaan ja jos kives on repeytynyt, se korjataan. Kiveksen toiminta voidaan yleensä palauttaa.

Hoitoon on syytä hakeutua vuorokauden sisällä vammasta. Usein hoidoksi riittää lepo ja kipulääkitys. Voimakkaasti turvonnut kivespussi palautuu normaalikokoon hitaasti noin 1-2 kuukauden aikana. Kipu hellittää huomattavasti aikaisemmin.

Kivesvammojen ensiapuna voi ottaa tulehduskipulääkettä ja käyttää paikallisesti viilentäviä kääreitä.

Jos kyseessä on leikkaushoitoa vaativa vamma, korjaustoimenpiteet on syytä tehdä viimeistään kolmen vuorokauden sisällä vammasta kiveksen toiminnan turvaamiseksi.

Päivitetty 1.12.2022