Kivespussin suonikohjuja on noin 15–24 prosentilla miehistä. Suonikohjut sijaitsevat tavallisesti vasemman kiveksen ympärillä, sillä sen laskimoverenkierto on oikeaa puolta mutkikkaampi.
Kivespussin suonikohjut
Kivespussin suonikohjut (varikoseele) ovat miehillä yleisempiä kuin alaraajojen suonikohjut.
Suurin osa kivespussin suonikohjuista on oireettomia, ja ne saatetaan todeta sattumalöydöksenä esimerkiksi muusta syystä tehdyn kivespussin ultraäänitutkimuksen yhteydessä. Joskus kiveskohjut voivat kuitenkin aiheuttaa oireita, eli kipua, painon tunnetta ja kuumotusta.
Yleensä kiveskohjut eivät oireile aamuisin, vaan oireet pahenevat päivän mittaan, kun laskimoveri pakkautuu laajentuneisiin laskimoihin. Lisäksi fyysinen rasitus saattaa pahentaa oireita. Kiveskohjut nostavat vieressä sijaitsevan kiveksen lämpötilaa, mikä voi vaikuttaa kiveksen kasvuun ja toimintaan.
Pystyasennossa laajentuneet laskimot voidaan nähdä kivestä ympäröivinä "röllyköinä". Makuuasennossa röllykät häviävät, kun laskimoveri poistuu laajentuneista laskimosuonista. Laajentuneet laskimot voidaan varmistaa kivesten ultraäänitutkimuksella.
Jos keski-ikäiselle tai iäkkäälle miehelle ilmaantuu nopeasti kookkaat kivespussin suonikohjut vasemmalle puolelle, tai kiveskohjut sijaitsevat oikean kiveksen ympärillä, tehdään yleensä vatsan alueen ultraäänitutkimus suonikohjujen syyn selvittämiseksi.
Aikuisella oireetonta kivespussin suonikohjua ei tarvitse hoitaa. Kasvu- ja murrosikäisellä hoitoa on syytä harkita, jos kohjujen epäillään haittaavan kiveksen normaalia kasvua.
Jos kiveskohjut todetaan lapsettomuustutkimusten yhteydessä, ne kannattaa yleensä hoitaa. Hoito voi vaikuttaa suotuisasti kiveksen siittiötuotantoon.
Röntgenlääkäri voi hoitaa kiveskohjut sulkemalla kiveslaskimon paikallispuudutuksessa tehtävässä toimenpiteessä. Myös leikkaushoito on mahdollinen, tosin nykyisin varsin harvinainen toimenpide.
Päivitetty 1.12.2022