Tällä hetkellä Terveyskylässä tutkitaan sekä ihmisen tehtäviä korvaavaa tekoälyä että ihmisen päätöksenteon tukena toimivaa tukiälyä. Tavoitteena on selvittää, miten Terveyskylän jäsenneltyä, näyttöön perustuvaa sisältöä voidaan parhaiten hyödyntää teko- ja tukiälyn avulla ja millaisia uusia vaihtoehtoja voidaan tarjota hyvinvointialuille niiden omaan palvelutarjontaan.
Jo nyt Terveyskylän tietämyskannasta haettu tieto, kuten artikkelin teksti, on teknisesti mahdollista näyttää Terveyskylän kanssa sopimuksen tehneen hyvinvointialueen verkkosivuilla, palveluportaaleissa tai mobiilisovelluksissa. Käytännön askeleet palvelun käyttöönottoon tarkennetaan seuraavassa vaiheessa.
Räätälöidyt, tekoälyavusteiset sisällöt
Tulevaisuudessa Terveyskylän räätälöityjä ja kohdennettuja palvelu- ja sisältökokonaisuuksia voidaan tarjota hyvinvointialueille teko- tai tukiälyavusteisesti.
Geneerinen tekoäly tunnetusti saattaa yhdistellä asioita mielivaltaisesti. Riski on vähäisempi, jos teko- tai tukiäly ohjataan hakemaan tietoa Terveyskylästä.
– Kun Terveyskylän tietämyskanta tarjotaan tuki- tai tekoälyn käyttöön, generatiivinen tekoäly tekee päätelmiä, jotka pohjaavat lähtökohtaisesti Terveyskylän sisältöön. Hyvinvointialueet voivat luotettavasti käyttää Terveyskylää loppukäyttäjälle tarjottavan informaation tai ohjauksen lähteenä, toteaa tuotepäällikkö Tuukka Mäkelä (HUS).
Laaja, luotettava tietämyskanta
Terveyskylän tietämyskanta on laaja: se sisältää suomeksi ja ruotsiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden laatimaa, näyttöön perustuvaa sisältöä jopa 20 000 sivua. Sisällöt kattavat lähes kaikki lääketieteen erikoisalat.
– Kaiken palvelukehityksen – myös tekoälyn hyödyntämisen – tavoitteena on asiakkaan sujuva asiointi, resurssien tarkoituksenmukainen kohdennus ja ammattilaisen työajan optimointi. Tekoälyn kehityksessä pidämme huolta siitä, että Terveyskylän tietämyskannan luotettavuus säilyy, vaikka tietoa jalostetaan. Muita työtämme linjaavia asioita ovat Euroopan Unionin tekoälysäädös (Artificial Intelligence Act) ja sen mukaisesti toteutetut riskiarviot, toteaa digikehitysjohtaja Sirpa Arvonen HUS Tietohallinnosta.
Kun Terveyskylän tietämyskantaa jalostetaan lisää, hyvinvointialueet voivat hyödyntää sen mahdollisuuksia laajemmin. Tuloksena on tekoälyn ”pureksima”, ihmisen validoima, tiiviimmän ja jäsennellymmän faktatiedon kokoelma, jota hyvinvointialueet voivat käyttää seuraavasti:
Tehokkaampi, informatiivisempi ja yksilöllisempi palveluohjaus
Tiedon räätälöinti eri kohderyhmille (kieli-, ikä- ja kulttuuriryhmät)
Asiakaspalvelijoille, contact-centereille tai asiakaspalveluboteille tarjottavat yhteenvedot tai hakutulokset
Relevantimmat ja henkilökohtaisemmat näkymät, hakutulokset ja suositukset.
Hyvinvointialueille tämä tarkoittaa monia eri tulevaisuudennäkymiä:
Terveyskylän palvelupaketit voidaan näyttää hyvinvointialueiden omissa digipalveluissa.
Hyvinvointialueiden asukkaille voidaan luoda vuorovaikutuksellinen käyttöliittymä tukiälyteknologiaa käyttäen.
Yhteistyöalueille luodaan yhteistyössä hyödynnettäviä potilassegmenttikohtaisia palveluketjuja.
Sisältöpaketteja, kuten itsehoito-ohjelmia, voidaan tuottaa yhteistyöverkostossa.
Sisältöpaketteja voidaan tuotteistaa tekoälyn hyödynnettäväksi.
Terveyskylän tietämyskannan kehittäminen on jo vauhdissa. Työ jatkuu tulevina vuosina, ja tietämyskannan arvioidaan olevan ensimmäisten hyvinvointialueiden käytössä vuonna 2025.
Tekoälyn mahdollisuudet sisällöntuotannossa
Menossa on myös kokeilu, jossa testataan tekoälyn hyödyntämistä Terveyskylän sisällöntuotannossa.
– Tällä hetkellä Terveyskylän sisällöntuottajat voivat kokeilla pienimuotoisesti esimerkiksi tuottamansa tekstin tiivistämistä ja johdantotekstin luomista. Tuotokset on syytä tarkistaa huolellisesti. Kokonaan uuden tekstin luominen tekoälyllä ei ole suotavaa, sillä vastaan tulevat tekijänoikeuskysymykset, Mäkelä kertoo.
– Terveyskylässä on myös menossa pilotti, jossa kokeillaan neljää eri tekoälyohjelmaa tekstin käännöksissä. Maksullinen versio Chat GPT 4.0:sta ja Microsoft Copilot ovat osoittautuneet parhaiksi, mutta tässäkin on tekstin tarkistus tärkeää, toteaa projektisuunnittelija Anna Eriksson (HUS).