Siirry sivun sisältöön

Raskausdiabeteksen digihoitopolku tukee odottajia ja helpottaa hoitajien työtä Länsi-Uudellamaalla

Raskausdiabeteksen digihoitopolku otettiin käyttöön Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella keväällä 2024. Polku on saanut positiivisen vastaanoton sekä asiakkailta että ammattilaisilta.

Julkaistu 11.8.2025 klo 9.08

Raskausdiabeteksella tarkoitetaan raskauden aikana ensimmäisen kerran ilmenevää sokeriaineenvaihdunnan häiriötä. Sairaus on melko yleinen, sillä Suomessa sen saa noin joka viides odottaja. Raskausdiabetes on tärkeää todeta ja hoitaa, koska sillä on vaikutuksia äidin ja lapsen terveyteen sekä raskausaikana että synnytyksen jälkeen.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen äitiysneuvoloissa aloitettiin raskausdiabeteksen hoidon ja seurannan yhdenmukaistaminen keväällä 2024. Osa projektia oli raskausdiabeteksen digihoitopolun käytön laajentaminen kaikkiin hyvinvointialueen kuntiin. Espoossa ja Lohjalla käytössä olleista erillisistä poluista muokattiin yksi yhteinen polku, jonka käyttöön hyvinvointialueen raskausdiabeteshoitajat koulutettiin. Käyttöönotto koitti toukokuussa 2024.

Nykyään polku avataan kaikille odottajille, joilla todetaan raskausdiabetes ja joilla on mahdollisuus vahvaan tunnistautumiseen sekä riittävä kielitaito. Odottajat ohjataan tutustumaan polun materiaaleihin ja täyttämään siellä ruokapäiväkirjaa. Polku on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Ohjeita ruokavalioon ja motivointia omahoitoon

Osana yhtenäistämisprojektia terveydenhoitaja Laura Boström teki YAMK-opinnäytetyön, jossa hän selvitti raskausdiabeteshoitajien ja digihoitopolkua käyttäneiden asiakkaiden kokemuksia polusta. Kokemuksia kerättiin verkkokyselyillä, joihin vastasi 15 hoitajaa ja 58 asiakasta.

Suurin osa vastaajista suhtautui polun käyttöön erittäin positiivisesti.

Enemmistö asiakkaista ajatteli digipalvelun käytön sopivan hyvin omaan elämäntilanteeseen. Digihoitopolku nähtiin nykyaikaisena ratkaisuna, joka helpottaa arkea raskausdiabeteksen kanssa. Vastauksissa kiitettiin muun muassa polun mahdollistamaa itseopiskelua ennen hoitajan tapaamista, sillä sen myötä oli helpompi sisäistää hoitajan ohjeita ja kysyä tarkentavia kysymyksiä. Myös ruokavalioon liittyvät ohjeistukset ja videot saivat kiitosta, ja niiden avulla oli helppoa lähteä muokkaamaan omaa syömistä.

Polun viestitoiminto oli ollut hyödyllinen erityisesti ongelmakohdissa, koska sen kautta oli saatu vinkkejä ja neuvoja hoitajilta. Moni vastaaja kertoi myös saaneensa positiivista kannustusta ja motivointia omahoidon toteuttamiseen.

Polku helpottaa vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa

Myös hoitajat suhtautuivat polkuun myönteisesti. Hoitajien mielestä digihoitopolulta löytyy asiakkaille kaikki tarvittava materiaali, ja valtaosa koki polun helpottaneen vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa.

Polun ja sen viestitoiminnon myötä puhelinkeskustelut olivat vähentyneet, mikä osaltaan vähentää hoitajien kuormitusta ja helpottaa työn suunnittelua. Viestitoiminnon koettiin myös turvaavan hoidon jatkuvuutta, sillä asiakkaalle aiemmin kirjoitetut viestit näkyvät sen myötä kaikille asiakkaan hoitoon osallistuville hoitajille.

Hoitajat arvostivat myös sitä, että potilaiden hoitaminen polulla ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan. Hoitajat saattoivat työskennellä polulla joustavasti, esimerkiksi muiden työtehtävien pienissä väleissä.

Perehdytyksellä parempia käyttökokemuksia

Digihoitopolun käyttöön liittyi myös joitakin haasteita. Hoitajien vastauksissa korostuivat sisäänkirjautumisen ongelmat, kun taas asiakkaat toivoivat parempaa käytettävyyttä. Myös asiakkaiden kielitaito asetti toisinaan haasteita polun käytölle.

Vaikka osa asiakkaista piti viestitoimintoa hyvänä, osa olisi toivonut mieluummin kasvokkaisia keskusteluja hoitajan kanssa. Lisäksi osa koki polun sisällön pelkistetyksi ja olisi kaivannut siihen yksityiskohtaisempaa sisältöä.

Molemmissa kohderyhmissä digihoitopolun pidempi käyttöaika lisäsi tyytyväisyyttä polun käyttöön, mikä viittaa siihen, että huolellisella perehdytyksellä ja koulutuksella käyttökokemuksia olisi mahdollista parantaa.

Kaikkiaan vastauksissa korostui tyytyväisyys digipalveluihin perinteisten vastaanottokäyntien täydentäjinä, ei korvaajina. Terveyskylän digihoitopolkujen tavoitteena onkin täydentää perinteistä sairaanhoitoa ja vastaanottokäyntejä tarjoamalla hoitoon digitaalisia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja.

Laura Boströmin opinnäytetyö on luettavissa kokonaisuudessaan Theseus-palvelussa.

Digihoitopolku on digitaalinen palvelu, joka täydentää perinteistä sairaanhoitoa ja vastaanottokäyntejä. Digihoitopolulla potilaat saavat sairauteensa liittyvää tietoa ja tukea ja voivat pitää yhteyttä hoitaviin ammattilaisiin. Polulle pääsee lääkärin lähetteellä tai hoitosuhteen kautta. Palvelun käyttö on potilaalle maksutonta.