Siirry sivun sisältöön

Nettikuntoutuksesta apua päänsärkypotilaille ympäri Suomen

Päänsäryn nettikuntoutus auttaa tunnistamaan päänsärylle altistavia tekijöitä ja tuo varmuutta sairauden hoitoon. Organisaation näkökulmasta nettikuntoutus on kustannustehokas hoitomuoto.

Julkaistu 29.4.2025 klo 14.48

Päänsäryn nettikuntoutus on digitaalinen kuntoutuspolku, jossa potilas harjoittelee tunnistamaan päänsäryn yksilöllisiä syitä ja päänsärylle altistavia tekijöitä sekä oppii keinoja niiden hallintaan. Käsiteltäviä teemoja ovat muun muassa kipulääkkeiden käyttö, ergonomia, rentoutuminen, kiireen hallinta ja psykologiset kivunhallintamenetelmät. Tavoitteena on elämänlaadun kohentuminen ja päänsärkyjen lievittyminen.

Osa kuntoutusta on digitaalinen päänsärkypäiväkirja, johon potilas kirjaa ylös päänsärkyjen esiintymistä. Päiväkirja auttaa seuraamaan särkyjen määrää ja arvioimaan hoidon tehoa. Viestitoiminto puolestaan mahdollistaa yhteydenpidon hoitaviin ammattilaisiin.

Nettikuntoutus on suunnattu aikuispotilaille, joilla on kroonistunut migreeni, jännityspäänsärky tai lääkepäänsärky. Vuonna 2024 kuntoutukseen osallistui hieman yli 270 potilasta, mutta potilaita olisi mahdollista hoitaa paljon enemmän.

– Tällä hetkellä potilaiden hoitaminen nettikuntoutuksessa ei vie kovin paljoa resursseja, sillä kuntoutus on pääasiassa itsenäistä tekemistä. Ammattilaisia työllistävät polun avaaminen, mahdolliset puhelut, joissa potilaille kerrotaan polun käytöstä, sekä viestitoiminnon kautta tuleviin viesteihin vastaaminen, kertoo sairaanhoitaja Marja Hassinen HUSin Neurologian vastaanotolta.

Apua yhdenvertaisesti asuinpaikasta riippumatta

Päänsärkypotilaille tarjottavan kasvokkaisen kuntoutuksen sisältö vaihtelee hyvinvointialueittain. Joillakin alueilla on koulutettuja päänsärkyhoitajia, minkä lisäksi potilas voi päästä esimerkiksi fysioterapeutin ja/tai kipupsykologin vastaanotolle. Kaikilla alueilla ei kuitenkaan ole päänsärkyhoitajia tai muuta erikoisosaamista, joten palvelu ei ole yhdenvertaista. Nettikuntoutus mahdollistaa laadukkaan kuntoutuksen kaikille asuinpaikasta riippumatta.

Potilaan näkökulmasta nettikuntoutus vahvistaa hallinnan tunnetta arjessa ja tuo varmuutta sairauden hoitoon. Kun potilas voi paremmin, hän kykenee usein myös sietämään kipua paremmin.

Pääsärkypotilaat ovat usein nuoria naisia, jotka ovat mukana työelämässä tai opiskelevat. Kun hoito tapahtuu pääasiassa nettikuntoutuksessa, poissaolot töistä ja opinnoista vähenevät eikä rahaa kulu vastaanotoille matkustamiseen. Nuoret aikuiset pitävät usein digitaalisista palveluista, joten nettikuntoutus on monelle muutoinkin luonteva ja helppo vaihtoehto.

Ohjausta kustannustehokkaasti isolle joukolle potilaita

Potilaiden hoitaminen nettikuntoutuksessa on kustannustehokasta. Kun potilas tulee sairaanhoitajan vastaanotolle kasvokkaiseen ohjaukseen, hoitajan työaikaa menee noin tunti. Nettikuntoutuksessa kerran tuotettua ohjausmateriaalia voivat hyödyntää lukuisat kuntoutujat omassa tahdissaan.

– Tykkään työskennellä nettikuntoutuksen parissa. Haluan tehdä asioita tehokkaasti, ja tässä pystyn auttamaan useampaa ihmistä verrattuna siihen, että tapaisin tunnin aikana yhden potilaan ja pystyisin auttamaan vain häntä, Hassinen sanoo.

On arvioitu, että nettikuntoutus korvaisi muutaman kasvokkaisen käynnin päänsärkyhoitajalla, yhden käynnin fysioterapeutilla ja yhden käynnin kipupsykologilla. Tyypillisesti potilaat käyvät kuntoutuksen ohella myös vastaanotoilla, mutta niitäkin kuntoutus sujuvoittaa, sillä perusasiat ovat potilailla jo tiedossa. Näin ollen vastaanotoilla voidaan keskittyä spesifimpiin potilaita askarruttaviin asioihin.

Lähettävän organisaation näkökulmasta kattavan ja luotettavan tiedon tarjoava nettikuntoutus voi vähentää organisaatioon tulevia yhteydenottoja, kun potilaat saavat tarvitsemansa tiedon nettikuntoutuksesta.

Etätapaamisissa opitaan toinen toisiltaan

Tammikuussa 2025 nettikuntoutuksessa järjestettiin ensimmäinen etäryhmätapaaminen, jonka aiheena oli päänsäryn vaikutus uneen. Keskustelua ohjasivat Hassinen ja neurologi Hanna Harno, mutta pääosassa olivat potilaat itse.

Etäryhmätapaamisten idea on, että potilaat voivat jakaa kokemuksiaan tapaamisen aiheesta, saada vertaistukea ja oppia toinen toisiltaan. Päänsäryn kanssa elävät ovat oman tilanteensa parhaita asiantuntijoita, joten vertaiselta saadut vinkit voivat olla erittäin arvokkaita.

Ensimmäinen ryhmätapaaminen sai hyvää palautetta, joten jatkossa tapaamisia on luvassa lisää.

Päänsäryn nettikuntoutus on kehitetty HUSissa, mutta siihen voi lähettää potilaita terveydenhuollon yksiköistä ympäri Suomen. Kuntoutus on saatavilla myös ruotsiksi, joten myös ruotsinkieliset potilaat saavat palvelun äidinkielellään.

Hoitovastuu säilyy lähettävällä taholla, mutta HUSin ammattilaiset seuraavat potilaan etenemistä polulla ja vastaavat viestitoiminnon kautta lähetettyihin viesteihin.

– Nettikuntoutus on hyvä tietopaketti asioista, jotka jokaisen migreenipotilaan pitäisi kuulla jossain vaiheessa elämää. Päänsäryn hoitoon löytyy netistä monenlaisia vinkkejä, mutta kaikkia niistä ei voi suositella. Nettikuntoutuksen sisältö perustuu tutkittuun tietoon, Hassinen summaa.

Lisää tietoa kuntoutuksesta ja läheteohjeet HUS Neurologialle löydät TerveyskyläPRO-palvelusta.