Yhä useampi paikallista eturauhassyöpää sairastava potilas paranee sairaudestaan. Levinnyttäkin sairautta voidaan hoitaa ja hallita pitempään kuin aiemmin.
Androgeeneilla eli mieshormoneilla on keskeinen rooli eturauhassyövän synnyssä, kehittymisessä ja etenemisessä. Siksi levinneen, etäpesäkkeisen eturauhassyövän hoidossa keskitytään ensisijaisesti testosteronituotannon pysäyttämiseen tai testosteronin vaikutuksen estoon. Tämän seurauksena kasvaimen kasvu pysähtyy tai hidastuu ja etäpesäkkeitä voidaan hallita ja jopa pienentää.
Eturauhassyövän hoitopäätökset perustuvat yleensä taudin riskiluokituksiin sekä levinneisyyteen. Taudin etenemis- ja uusiutumisriskiin vaikuttavat:
- diagnoosivaiheen PSA-arvo
- patologin näytepaloista arvioima solujen aggressiivisuusluokka eli Gleason
- kliinisen tutkimuksen ja kuvantamistutkimusten perusteella määritetty taudin levinneisyysaste (paikallinen tai levinnyt eturauhassyöpä).
Hoidon valintaan vaikuttavat myös potilaskohtaiset seikat, kuten ikä, muut sairaudet, mahdolliset aiemmat hoidot eri sairauksiin sekä potilaan oma asenne ja toivomukset. Hoidon valintaan vaikuttavat myös niiden haittavaikutukset – potilaan tulee tietää eri hoitoihin liittyvät haitat ennen hoitopäätöksen tekemistä.
Eturauhassyöpää voidaan hoitaa erilaisilla hoitomuodoilla, joita voidaan myös yhdistää keskenään. Eturauhassyövän hoitoihin kuuluvat aktiivinen seuranta, leikkaushoito, sädehoito, hormonihoito, solunsalpaajat eli sytostaatit, luustolääkkeet sekä oireita lievittävät hoidot eli palliatiivinen hoito.
Hoitoneuvottelu
Potilas kutsutaan urologin vastaanotolle hoitoneuvotteluun tutkimusten valmistuttua. Myös lähiomaiset ovat tervetulleita hoitoneuvotteluun potilaan niin halutessa.
Urologi kertoo todetun syövän tyypin, levinneisyyden sekä syövän ennusteen tehtyjen tutkimusten perusteella sekä kartoittaa potilaan yleisen terveydentilan ja elintottumukset. Urologi käy läpi eri hoitovaihtoehdot: paikallisen eturauhassyövän leikkaus, sädehoito tai aktiiviseuranta. Hoitovalintaan vaikuttavat myös potilaan toiveet, ikä, yleiskunto ja muut sairaudet. Useinkaan yksi vaihtoehto ei ole selkeästi muita parempi, vaan potilaalle pyritään hakemaan yksilöllisesti paras hoitovaihtoehto.
Eturauhassyövän hoidon tavoitteena on pidentää elinaikaa, estää taudin leviämistä ja parantaa elämänlaatua. Kliinisesti merkittävien, kohtalaisen tai korkean riskin syöpien, oireisten tai mahdollisesti oireita aiheuttavien syöpien hoito aloitetaan mahdollisimman pian. Sen sijaan pienen riskin syövissä aktiiviseuranta on useimmiten ensisijainen vaihtoehto, eikä välitön hoito ole tarpeen. Tutkimusten mukaan aktiiviseurannassa olevilla potilailla oireisen syövän kehittymisen tai syövän aiheuttaman kuolemanvaaran riski on hyvin vähäinen.
Eturauhassyöpähoitaja
Eturauhassyöpähoitaja tukee ja ohjaa potilasta tarpeiden mukaan sairauden kaikissa vaiheissa.
Eturauhassyöpähoitajan vastaanotolle pääsee ajanvarauksella. Myös puhelinneuvontana annettava ohjaus on mahdollista. Eturauhassyöpähoitaja antaa lisää tietoa eturauhassyövän tutkimuksista, hoidoista ja seurannasta. Hoitaja keskustelee syövän ja hoitojen vaikutuksista potilaan elämään sekä tukee potilasta ja hänen läheisiään sopeutumisessa uuteen elämäntilanteeseen. Syöpään sairastumisen aiheuttama hämmennys voi vaikeuttaa uuden tiedon vastaanottamista. Lähiomaisen tai tukihenkilön mukanaolo onkin usein hyödyllistä ja tarpeellista.
Eturauhassyöpähoitaja antaa tarvittaessa lääkärin määräämiä lääkehoitoja. Suurin osa lääkehoidoista voidaan toteuttaa myös oman terveyskeskuksen hoitajavastaanotolla.
Edellinen sivuSeuraava sivu