Eteisvärinän kokonaisvaltaisessa hoidossa keskitytään erityisesti rytmihäiriölle altistavien pitkäaikaissairauksien ja muiden riskitekijöiden, kuten kohonnut verenpaine, diabetes ja ylipaino, hoitoon.
Eteisvärinän estohoidossa eli rytminhallinnassa käytetään estolääkitystä ja/tai katetrihoitoa eli ablaatiota.
Katetrihoidolla tarkoitetaan rytmihäiriötä aiheuttavan rakenteen arpeuttamista. Eteisvärinän katetrihoidossa hoito kohdistetaan ensisijaisesti eteisvärinän käynnistäviin ja ylläpitäviin rakenteisiin vasemmassa eteisessä. Tehokkain tapa on eristää sähköisesti keuhkolaskimoiden tyvialueet muusta eteisestä.
Pitkään kestäneessä eli jatkuvassa eteisvärinässä keuhkolaskimoiden eristys ei ole yhtä tehokas, kuin kohtauksittaisessa eteisvärinässä. Tässä potilasryhmässä harkitaan keuhkolaskimoiden eristämisen lisäksi myös muita ablaatiolinjoja, vaikka tutkittua näyttöä on niukasti. Mikäli potilaalla on todettu myös tyypillinen, eli oikean eteisen eteislepatus, niin keuhkolaskimoiden eristämisen yhteydessä voidaan tehdä myös eteislepatuksen katetriablaatio.
Valmistautuminen eteisvärinän katetrihoitoon
Perussairauksien hoitoa jatketaan oman lääkärin ohjeiden mukaisesti. Eteisvärinän kokonaisvaltaisen hoidon ja ablaatiohoidon tuloksen parantamiseksi ylipainoisten potilaiden tulisi laihduttaa ennen ablaatiota ja pyrkiä normaalipainoon ablaation jälkeen.
Toimenpiteeseen valmistaudutaan hoitoyksikön antamien ohjeiden mukaan.
Säännöllisesti otettavat lääkkeet, myös rytmihäiriölääkkeet, otetaan normaalisti toimenpideaamuna.
Veren hyytymisen estolääkityksesta huolimatta tai lääketauon aikana voi suuren riskin potilaille tulla vasemman eteisekorvakkeen hyytymä. Hyytymän poissulkemista varten valikoiduille potilaille tehdään ennen katetrihoitoa sydämen ultraäänitutkimus ruokatorven kautta tai muu kuvantamistutkimus. Mikäli vasemman eteisen alueella on hyytymä, niin katetrihoito ei ole tukosriskin takia turvallinen.