Tietoa eteisvärinästä

Eteisvärinä eli flimmeri on yleisin sydämen rytmihäiriö, jossa sydämen eteiset supistelevat tiheämmin kuin kammiot. Tämän seurauksena syke on epätasainen.

Eteisvärinä on rytmihäiriö, jossa eteisten sähköinen ja mekaaninen toiminta on järjestäytymätöntä. Eteiset rytmihäiriön nimen mukaisesti värisevät. Värinän laukaisee tyypillisesti keuhkolaskimoiden tyvialueelta lähtöisin olevat toistuvat lisälyönnit.

Merkittävin yksittäinen eteisvärinälle altistava tekijä on ikä. Muita eteisvärinän esiintyvyyttä lisääviä tekijöitä ovat sydän- ja verisuonisairaudet kuten

  • kohonnut verenpaine
  • sydämen vajaatoiminta
  • sydämen läppävika
  • sepelvaltimotauti

Sydämen ulkopuolisia eteisvärinälle altistavia sairauksia ovat muun muassa

  • kilpirauhasen toimintahäiriöt
  • ylipaino
  • diabetes
  • uniapnea

Monet eteisvärinälle altistavista tekijöistä liittyvät länsimaiseen elämäntyyliin, mutta toisaalta myös pitkään kestänyt ja toistuva kestävyysurheilu lisää myöhemmin ilmaantuvan eteisvärinän esiintyvyyttä. Noin joka kolmannella ei ole mitään taustasairauksia todettavissa, tällöin käytetään termiä itsenäinen eteisvärinä.

Eteisvärinä on harvoin henkeä uhkaava rytmihäiriö. Hyvin hoidettuna eteisvärinän kanssa voi elää lähestulkoon normaalia elämää. Ilman asianmukaista hoitoa eteisvärinällä voi olla merkittäviä terveyteen vaikuttavia haittoja, tärkeimpänä aivohalvauksen vaara.

Eteisvärinä on merkittävin sydänperäiselle aivohalvaukselle altistava tekijä. Noin joka neljännellä aivohalvaukseen sairastuneella on todettavissa eteisvärinä. Eteisvärinään liittyvän aivohalvauksen vaaraa voidaan tehokkaasti estää oikealla veren hyytymistä hidastavalla lääkityksellä eli antikoagulaatiohoidolla. Siksi antikoagulaatiohoidon tarve tulee arvioida jo ensimmäisellä kerralla kun eteisvärinä todetaan.

Takaisin alkuun Seuraava sivu
eteisvärinä; rytmihäiriö; sydän; I48 Eteisvärinä tai eteislepatus

Kyllä

Päivitetty  14.7.2020