Eteisvärinän hoito

Eteisvärinä on yksi yleisimmistä sairaalahoitoa vaativista rytmihäiriöistä. Sen aiheuttamien oireiden ilmaantumiseen voidaan vaikuttaa yksilöllisellä ja hyvällä hoidolla.

Eteisvärinän ennusteeseen voidaan vaikuttaa antikoagulaatiohoidolla ja liitännäissairauksien kuten verenpainetaudin, diabeteksen, sydämen vajaatoiminnan, sepelvaltimotaudin ja ylipainon hyvällä hoidolla. Muu hoito on rytmihäiriöoireita lievittävää.

Tärkeintä hoidossa on arvioida eteisvärinään liittyvä aivohalvauksen vaara ja aloittaa antikoagulaatiohoito suuren ja keskisuuren vaaran potilaille. Aivohalvauksen vaaraa arvioitaessa käytetään CHA₂DS₂VaSc-pisteytystä.

Eteisvärinän hoito jakautuu kahteen hoitolinjaan, jotka ovat sykkeenhallinta ja rytminhallinta. Hoitolinja valitaan yksilöllisesti huomioiden muun muassa:

  • eteisvärinän oireet
  • muut sairaudet
  • eteisvärinän kesto
  • odotettavissa olevat hyödyt ja haitat hoidosta
  • potilaan toiveet

Yleensä ensimmäisen oireisen eteisvärinäkohtauksen yhteydessä rytmin palauttamista normaaliksi kannattaa yrittää.

Rytminhallinta

Rytminhallintahoitolinjassa pyritään aktiivisesti palauttamaan normaali sinusrytmi joko sähköisellä tai lääkkeellisellä rytminsiirrolla ja tämän jälkeen estämään eteisvärinän uusiutuminen lääkityksillä ja tarvittaessa katetriablaatiohoidolla.

Rytminhallinta on ensisijainen hoitolinja jos eteisvärinästä aiheutuvat oireet ovat hankalat eikä merkittäviä liitännäissairauksia ole.

Sykkeen hallinta

Sykkeenhallinnassa tyydytään eteisvärinärytmiin, jota lääkityksillä tarvittaessa rauhoitetaan. Mikäli eteisvärinä on oireeton, leposyke rauhoitetaan alle 110 lyöntiin minuutissa. Jos nopeasta rytmistä aiheutuu oireita, hidastetaan leposyke 60–80/min tasolle. Rasituksessa syke saa nousta nopeammaksi samaan tapaan kuin normaalinkin rytmin vallitessa.

Oireettomilla tai lieväoireisilla iäkkäillä ennuste ja elämänlaatu ovat vähintään yhtä hyvät sykkeenhallinnan kuin lääkkeellisen rytminhallinnan aikana. Erikoislääkärin (kardiologi/sisätautilääkäri) konsultaatio eteisvärinän hoitolinjaa valittaessa on yleensä aiheellinen.

Kirurginen hoito

Jos eteisvärinää sairastavalle tehdään sydänleikkaus jonkin muun syyn takia, voidaan eteisvärinää hoitaa sen yhteydessä tehtävällä lisätoimenpiteellä. Eteisvärinän kirurgista hoitoa voidaan valikoiduilla potilailla harkita myös silloin kun muut hoidot ovat osoittautuneet tuloksettomiksi tai vasta-aiheisiksi.

Eteiskorvakkeen sulku

Eteiskorvake on sydämen vasemmassa eteisessä sijaitseva umpipussi, johon eteisvärinää sairastavilla voi ilman antikoagulaatiohoitoa muodostua verihyytymiä.

Jos antikoagulaatiohoito on arvioitu vasta-aiheiseksi esimerkiksi kasvaneen vuotoriskin vuoksi, voidaan yhtenä hoitovaihtoehtona harkita eteiskorvakkeen sulkemista katetriavusteisesti tai avosydänleikkauksen yhteydessä.

Edellinen sivu Seuraava sivu
eteisvärinä; rytmihäiriö; sydän; I48 Eteisvärinä tai eteislepatus; hoito

Päivitetty  14.7.2020