Tyvikalvodystrofia EBMD:n oireet, toteaminen ja seuranta

Tyvikalvodystrofia EBMD:n vaikeusaste ja oireet vaihtelevat. Potilas voi olla oireeton tai silmässä voi tuntua kuivuuden ja kaiherruksen tunnetta sekä näöntarkkuuden heikentymistä. Vaikeissa tapauksissa tarvitaan säännöllistä silmälääkärin seurantaa.

Topografia

Oireet

Oireina EBMD-potilailla voi olla näöntarkkuuden ja kuvan laadun heikentyminen silmän pinnan epätasaisuudesta johtuen. Silmässä voi myös olla kaiherruksen ja kuivuuden tunnetta.

Potilaalla voi olla sarveiskalvon pinnassa toistuvia haavaumia, jotka tulevat tyypillisesti aamuöisin tai aamuisin. Riskiä haavaumiin lisäävät silmän pinnan kuivuminen sekä silmään kohdistuvat traumat, esimerkiksi oksan tai kynnen raapaisu.

Lue lisää:

Toteaminen

Silmälääkäri toteaa EBMD:n vastaanotolla tehtävän mikroskooppitutkimuksen avulla. Sarveiskalvosta voidaan ottaa myös sen muodosta ja pinnan epätasaisuuksista kertova karttakuva (topografia, tomografia). ​Tutkimukset ovat potilaalle kivuttomia. ​EBMD:stä käytetään usein nimitystä MDF-dystrofia, joka kuvastaa tyypillisiä löydöksiä silmälääkärin tekemässä mikroskooppitutkimuksessa. Lyhenne ”MDF” tulee sanoista Map (kartta) – Dot (läiskä) - Fingerprint (sormenjälki). Sarveiskalvon pinnassa voidaankin näillä potilailla nähdä karttamaisia, läiskämäisiä tai sormenjälkeä muistuttavia kuviomuutoksia. Näihin löydöksiin perustuen asetetaan myös diagnoosi.

Lue lisää:

Seuranta

EBMD-potilaan seuranta riippuu taudin vaikeusasteesta ja potilaan kokemista oireista. Oireettomissa tilanteissa seuranta voi tapahtua omaseurantana ja tarvittaessa terveystarkastusluontoisesti lääkärin vastaanotolla. Vaikeammissa tilanteissa seuranta tapahtuu silmälääkärin vastaanotolla säännöllisesti. 


Edellinen sivuSeuraava sivu