Lapsen näönkehitys ja sen seuranta

Lapsen näkökyky riippuu lapsen iästä. Lapsen näönkehitys alkaa syntymän jälkeen ja jatkuu 8–10 ikävuoteen asti. Lapsen näköä seurataan neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa.

​​​ Lapsi osoittaa toiselle lapselle kirjaimia silmälääkärileikissä.

Näkökyvyn ongelmat

Lapsen näkökyky riippuu lapsen iästä. Vasta kouluikäisen lapsen näöntarkkuus on aikuisen tasolla. Joskus näkökyvyn ongelmat ilmenevät lapsen levottomuutena, kars​astuksena, lyhyenä katseluetäisyytenä, poikkeavana katseluasentona tai poikkeavina silmien liikkeinä, mutta usein ongelma ei paljastu arjen toiminnassa.

Tämän vuoksi lasten näköä seurataan neuvolassa ja myöhemmin kouluterveydenhuollossa. Alentuneen näöntarkkuuden syynä voi olla toiminnallinen heikkonäköisyys (amblyopia). Harvemmin kyse on silmän, näköradan tai näköaivokuoren rakennepoikkeavuudesta.

Lue lisää:

Lapsen näönkehitys

Lapsen näönkehitys alkaa syntymän jälkeen ja jatkuu 8–10 ikävuoteen asti.

Isä pitelee vauvaa.

Vastasyntynyt erottaa hahmoja ja reagoi valoihin häikäistyen. Sitten katse alkaa kiinnittyä voimakaskontrastisiin mustavalkoisiin ja kirkkaanvärisiin kohteisiin. Kuukauden ikäinen vauva katselee valoja ja kasvoja. Useimmat kahden kuukauden ikäiset vauvat vastaavat hymyyn hymyllä ja neljän kuukauden ikäiset seuraavat katseella ja tulevat katsekontaktiin.

Hymyvaste ja katsekontakti kertovat paitsi näönkehityksestä myös kehittyvästä vuorovaikutuksesta. Vähitellen lapsi oppii erottamaan aina vain pienempiä yksityiskohtia ja saavuttaa lopulta aikuisen näöntarkkuuden.

Näköjärjestelmä on koko kehityskauden ajan altis häiriötekijöille, jotka voivat johtaa toiminnalliseen heikkonäköisyyteen (amblyopia). ​Tämän v​uoksi esimerkiksi suuren taittovirheen vuoksi määrättyjä silmälaseja tulee käyttää näönkehityskauden loppuun asti, vaikka normaali näöntarkkuus olisi kehittynyt jo aikaisemmin.

Lue lisää:

Näönkehityksen seuranta neuvolassa

Lasten näön seulonnan tavoitteena on havaita näkövikoja aiheuttavat poikkeavuudet ennen kuin ne aiheuttavat pysyvän näköhaitan.

Vastasyntyneisyyskaudella tulisi havaita kiireellistä hoitoa vaativat sairaudet, joiden havaitsematta jääminen voi johtaa pysyvään näkövammaan.

Lapsi tekee kirjainpalapeliä.

Leikki-ikäisillä tavoitteena on toiminnallisen heikkonäköisyyden eli amblyopian, karsastuksen sekä niille altistavien taitto- ja silmävikojen havaitseminen.

Näönseuranta kouluterveydenhuollossa

Koulussa näöntarkkuus tutkitaan 1., 5. ja 8. luokalla. Värinäkö tarkistetaan yläkoulun aikana, jotta mahdolliset värinäön poikkeavuudet voidaan huomioida myöhemmin ammatinvalinnassa.

Lapsi on koulussa ja tekee tehtäviä silmälasit päässä.

Näkö tutkitaan tarvittaessa muulloinkin, jos lapsella on päänsärkyä tai vaikeuksia näkemisessä.