Lapsen näönkehitys ja sen seuranta
Lapsen näkökyky riippuu lapsen iästä. Lapsen näönkehitys alkaa syntymän jälkeen ja jatkuu 8–10 ikävuoteen asti. Lapsen näköä seurataan neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa.
Lapsen näkökyky riippuu lapsen iästä. Vasta kouluikäisen lapsen näöntarkkuus on aikuisen tasolla. Joskus näkökyvyn ongelmat ilmenevät lapsen levottomuutena, karsastuksena, lyhyenä katseluetäisyytenä, poikkeavana katseluasentona tai poikkeavina silmien liikkeinä, mutta usein ongelma ei paljastu arjen toiminnassa.
Tämän vuoksi lasten näköä seurataan neuvolassa ja myöhemmin kouluterveydenhuollossa. Alentuneen näöntarkkuuden syynä voi olla toiminnallinen heikkonäköisyys (amblyopia). Harvemmin kyse on silmän, näköradan tai näköaivokuoren rakennepoikkeavuudesta.
Lapsen näönkehitys alkaa syntymän jälkeen ja jatkuu 8–10 ikävuoteen asti.
Vastasyntynyt erottaa hahmoja ja reagoi valoihin häikäistyen. Sitten katse alkaa kiinnittyä voimakaskontrastisiin mustavalkoisiin ja kirkkaanvärisiin kohteisiin. Kuukauden ikäinen vauva katselee valoja ja kasvoja. Useimmat kahden kuukauden ikäiset vauvat vastaavat hymyyn hymyllä ja neljän kuukauden ikäiset seuraavat katseella ja tulevat katsekontaktiin.
Hymyvaste ja katsekontakti kertovat paitsi näönkehityksestä myös kehittyvästä vuorovaikutuksesta. Vähitellen lapsi oppii erottamaan aina vain pienempiä yksityiskohtia ja saavuttaa lopulta aikuisen näöntarkkuuden.
Näköjärjestelmä on koko kehityskauden ajan altis häiriötekijöille, jotka voivat johtaa toiminnalliseen heikkonäköisyyteen (amblyopia). Tämän vuoksi esimerkiksi suuren taittovirheen vuoksi määrättyjä silmälaseja tulee käyttää näönkehityskauden loppuun asti, vaikka normaali näöntarkkuus olisi kehittynyt jo aikaisemmin.
Lasten näön seulonnan tavoitteena on havaita näkövikoja aiheuttavat poikkeavuudet ennen kuin ne aiheuttavat pysyvän näköhaitan.
Vastasyntyneisyyskaudella tulisi havaita kiireellistä hoitoa vaativat sairaudet, joiden havaitsematta jääminen voi johtaa pysyvään näkövammaan.
Leikki-ikäisillä tavoitteena on toiminnallisen heikkonäköisyyden eli amblyopian, karsastuksen sekä niille altistavien taitto- ja silmävikojen havaitseminen.
Koulussa näöntarkkuus tutkitaan 1., 5. ja 8. luokalla. Värinäkö tarkistetaan yläkoulun aikana, jotta mahdolliset värinäön poikkeavuudet voidaan huomioida myöhemmin ammatinvalinnassa.
Näkö tutkitaan tarvittaessa muulloinkin, jos lapsella on päänsärkyä tai vaikeuksia näkemisessä.
Näkökyvyn ongelmat
Lapsen näkökyky riippuu lapsen iästä. Vasta kouluikäisen lapsen näöntarkkuus on aikuisen tasolla. Joskus näkökyvyn ongelmat ilmenevät lapsen levottomuutena, karsastuksena, lyhyenä katseluetäisyytenä, poikkeavana katseluasentona tai poikkeavina silmien liikkeinä, mutta usein ongelma ei paljastu arjen toiminnassa.
Tämän vuoksi lasten näköä seurataan neuvolassa ja myöhemmin kouluterveydenhuollossa. Alentuneen näöntarkkuuden syynä voi olla toiminnallinen heikkonäköisyys (amblyopia). Harvemmin kyse on silmän, näköradan tai näköaivokuoren rakennepoikkeavuudesta.
Lapsen näönkehitys
Lapsen näönkehitys alkaa syntymän jälkeen ja jatkuu 8–10 ikävuoteen asti.
Vastasyntynyt erottaa hahmoja ja reagoi valoihin häikäistyen. Sitten katse alkaa kiinnittyä voimakaskontrastisiin mustavalkoisiin ja kirkkaanvärisiin kohteisiin. Kuukauden ikäinen vauva katselee valoja ja kasvoja. Useimmat kahden kuukauden ikäiset vauvat vastaavat hymyyn hymyllä ja neljän kuukauden ikäiset seuraavat katseella ja tulevat katsekontaktiin.
Hymyvaste ja katsekontakti kertovat paitsi näönkehityksestä myös kehittyvästä vuorovaikutuksesta. Vähitellen lapsi oppii erottamaan aina vain pienempiä yksityiskohtia ja saavuttaa lopulta aikuisen näöntarkkuuden.
Näköjärjestelmä on koko kehityskauden ajan altis häiriötekijöille, jotka voivat johtaa toiminnalliseen heikkonäköisyyteen (amblyopia). Tämän vuoksi esimerkiksi suuren taittovirheen vuoksi määrättyjä silmälaseja tulee käyttää näönkehityskauden loppuun asti, vaikka normaali näöntarkkuus olisi kehittynyt jo aikaisemmin.
Näönkehityksen seuranta neuvolassa
Lasten näön seulonnan tavoitteena on havaita näkövikoja aiheuttavat poikkeavuudet ennen kuin ne aiheuttavat pysyvän näköhaitan.
Vastasyntyneisyyskaudella tulisi havaita kiireellistä hoitoa vaativat sairaudet, joiden havaitsematta jääminen voi johtaa pysyvään näkövammaan.
Leikki-ikäisillä tavoitteena on toiminnallisen heikkonäköisyyden eli amblyopian, karsastuksen sekä niille altistavien taitto- ja silmävikojen havaitseminen.
Näönseuranta kouluterveydenhuollossa
Koulussa näöntarkkuus tutkitaan 1., 5. ja 8. luokalla. Värinäkö tarkistetaan yläkoulun aikana, jotta mahdolliset värinäön poikkeavuudet voidaan huomioida myöhemmin ammatinvalinnassa.
Näkö tutkitaan tarvittaessa muulloinkin, jos lapsella on päänsärkyä tai vaikeuksia näkemisessä.
Aiheeseen liittyvää
Tarkistettu 20.11.2019