Seksuaalisuus elämänkaaressa

Seksuaalisuuteen sisältyvät seksuaalinen kehitys- ja suuntautuminen, biologinen sukupuoli, sosiaalinen sukupuoli-identiteetti sekä lisääntyminen. Seksuaalisuus kuuluu erottamattomasti kaikkiin elämän osa-alueisiin.

​​

Seksuaalisuutta voi olla vaikea määritellä. Yksinkertaisemmin voidaan ajatella, että seksuaalisuus on sitä, mitä olemme ja seksi on sitä, mitä teemme. Seksuaalisuuteen voi kuulua seksi eli seksuaalisen toiminta, mutta myös paljon muuta. Seksuaalinen minäkuva on tärkeä osa persoonaamme, ja sitä voi ilmentää ajatuksissa, mielikuvissa, tunteissa ja kehossa sekä suhteissa itseen ja toisiin. Parhaimmillaan seksuaalisuus on energiaa, positiivista voimaa ja vapautta, mutta siihen voi liittyä myös ahdistusta, pelkoa ja tummia varjoja.

Seksuaalisuus on luonnollinen tarve, joka on jokaisella ihmisellä jo lapsena. Perhe, kulttuuri ja uskonnollinen tausta muovaavat seksuaalisuuteen liittyviä asenteita ja tapaa ilmaista seksuaalisuuttaan. Moninaiset psykologiset, biologiset, sosiaaliset, taloudelliset, poliittiset, historialliset ja hengelliset tekijät voivat vaikuttaa seksuaalisuuteemme. Erityisesti toisilta saamamme palaute ja omat kokemuksemme voivat muovata seksuaalisuuteen liittyviä arvoja, asenteita ja uskomuksia.​​

Seksuaaliterveys​​

Seksuaalisuus on perustarve, joka on naisen elämänkaaressa aina läsnä. Se on elämän energiaa ja elämää suojeleva voima. Seksuaalisuudessa terveys on kykyä ja taitoa tehdä valintoja, jotka edistävät seksuaaliterveyttä. Kaikilla on oikeus päättää omasta elämästä ja olla seksuaalisuutensa asiantuntija. Seksuaaliterveyteen vaikuttavat muun muassa seksuaalinen minäkuva, itsensä ja tunteidensa hyväksyminen sekä fyysinen seksuaaliterveys.

Seksuaaliterveys käsitetään seksuaalisuuteen liittyväksi fyysisen, tunteellisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaksi, joka ei tarkoita vain sairauden, toimintahäiriön tai heikkokuntoisuuden puuttumista. Seksuaaliterveys edellyttää positiivista ja kunnioittavaa lähestymistapaa seksuaalisuuteen ja seksuaalisiin suhteisiin sekä mahdollisuutta nautinnolliseen ja turvallisiin seksuaalisiin kokemuksiin ilman pakottamista, syrjintää tai väkivaltaa. Seksuaaliterveyden ylläpitämiseksi seksuaalioikeuksia tulee kunnioittaa, suojella ja toteuttaa.​ (WHO 2006)​​

Lapsuudessa myönteiset kokemukset, mahdollisuus nauttia omasta kehosta ja muiden ihmisten arvostava suhtautuminen antavat perustan kunnioittaa ja huolehtia omasta kehosta ja sen hyvinvoinnista. Seksuaalinen kehitys tapahtuu portaittain, osana psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista kehitystä sekä niiden rinnalla. Seksuaaliterveydestään voi huolehtia pohtimalla omaa seksuaalisuuttaan ja miten kokea mielihyvää tavalla, joka sopii omiin arvoihin ja olosuhteisiin. Seksuaalisuus on, kuin aistillisuus – kehossa ja mielessä. Voimme itse valita, miten paljon ja millä tavalla huomioimme seksuaalisuuttamme, millaisia suhteita haluamme elämässämme, mitä teemme seksuaalisille tunteille ja ajatuksille ja haluammeko muuttaa niitä.

Aistillisuus on psyykkinen vastaus siihen, mitä sallimme itsellemme. Olet oppinut ilmaisemaan itseäsi tietyllä tavalla. Aikuisen seksuaalisuuteen vaikuttavat opitut viestit muun muassa siitä, mikä on sallittua, kiellettyä, sopivaa tai ei sopivaa. Seksuaalisia reaktioita voidaan siis oppia ja myös opetella uusia reaktioita ja ilmaisutapoja. Tiedostaminen lisää itsetuntemusta, se rauhoittaa ja motivoi muutokseen. Muutos on aktiivinen prosessi, ja silloin vapaudutaan vanhasta, etsitään ja löydetään seksuaalisen minän ulottuvuuksia.

Fyysistä seksuaaliterveyttään voi edistää tutustumalla rauhassa omaan kehoonsa esimerkiksi peilin avulla ja kosketuksin. Tuntemalla kehonsa on helpompi tietää, millaisesta kosketuksesta nauttii ja millaista kosketusta toivoo mahdolliselta kumppanilta. Myös esimerkiksi rintojen säännöllinen tutkiminen on osa naisen seksuaaliterveyttä.

Seksuaaliterveyteen kuuluvat myös omasta lisääntymisterveydestään huolehtiminen ja vapaus päättää mahdollisesta suvun jatkamisesta. Sukupuolielimiin liittyvä sairaus tai vaiva voi vaikuttaa seksuaaliterveyteen heikentävästi. Vaivoista kannattaa puhua terveydenhuollon ammattilaisen kanssa sekä hakea niihin apua.

Elämänkaaren eri vaiheissa niin minäkuva ja kuin myös seksuaalinen minäkuva muuttuvat jatkuvasti. Kehitys voi olla luontaista ja hienovaraistakin, mutta elämäntilanteiden muuttuessa tai kohdatessa jotakin uutta itselle merkityksellistä, minäkuva voi muuttua rajustikin lyhyessä ajassa. Erityisesti traumaattiset kokemukset tai yllättävä minäkuvan muuttuminen vaikkapa sairastumisen tai onnettomuuden seurauksena voivat tehdä vaikeaksi olla myös seksuaalisesti onnellinen.Seksuaalisuus voi myös aluksi jäädä aivan toissijaiseksi, kun joudutaan sopeutumaan uuteen minäkuvaan. Pienemmätkin muutokset elämässä voivat heijastua voimakkaasti seksuaalisuuteen ja luoda tyytymättömyyttä itseen, kumppaniin tai parisuhteeseen.

Seksuaalin​​​​​​​​​​en itsemäärämisoikeus​

Eheään ja terveeseen seksuaalisuuteen sisältyy kyky olla kontaktissa itseensä ja toisiin ihmisiin. Se koskettaa suhdetta kahden ihmisen välillä, vanhemmuutta, perhettä, yhteisöä ja koko yhteiskuntaa.

Seksuaalisuudessa ilmenee suhde sekä sisäiseen, mielikuvien maailmaan että omaan kehoon. Kun pystyy rakastamaan, kunnioittamaan ja suomaan nautintoa omalle keholleen sellaisena kuin se on, voi myös kunnioittaa toista ihmistä.

Kaikkien perusoikeuksiin kuuluu oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Tämä pitää sisällään seksuaalisen itsemääräämisoikeuden. Jokaisella on oikeus päättää omasta kehostaan ja seksuaalisuudestaan.​

Seksuaaliterveyden toteutumisen kannalta keskeisiä ihmisoikeuksia ovat 

  • oikeus tasa-arvoon ja elämään vapaana kaikesta syrjimisen muodoista
  • oikeus vapaaseen ja aktiiviseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen
  • oikeus elämään, vapauteen, turvallisuuteen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen
  • oikeus yksityisyyteen ja luottamuksellisiin terveyspalveluihin
  • itsemääräämisoikeus ja oikeus sen tunnustamiseen lain edessä
  • oikeus ajattelun- ja sananvapauteen
  • oikeus terveyteen sekä oikeus hyötyä lääketieteen kehittymisestä
  • oikeus tietoon ja koulutukseen
  • oikeus päättää naimisiinmenosta ja lasten hankinnasta
  • oikeus vaatia näiden oikeuksien toteutumista (IPPF 2012).
  • Seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö voi olla muutakin, kuin fyysistä. Henkistä väkivaltaa on esimerkiksi nimittely, pakottaminen, alistaminen, mitätöinti, manipulointi ja uhkailu.

Seksuaalisessa väkivallassa ja hyväksikäytössä on kyse vallasta, hallinnasta ja kontrollin käytöstä. Seksuaalinen väkivalta aiheuttaa arjen elämänhallinnan heikentymistä monella alueella.

Seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö on aina rikos. Kuka tahansa voi joutua sen kohteeksi. Uhri voi tuntea syyllisyyttä ja häpeää, vaikka ne kuuluisivat tekijälle.

Gynekologinen tutkimus, toimenpide, leikkaus tai synnytys voi aktivoida vanhat traumat. Sinulla on oikeus saada apua.

Suomen ensimmäinen seksuaaliväkivaltaa kokeneiden Seri-tukikeskus on aloittanut toimintansa HYKS:n Naistenklinikalla 29. toukokuuta 2017. 

Seksuaalisuuden omahoito

Oletko pohtinut omaa seksuaalisuuttasi tai oletko kokenut jotain sellaista, mihin tarvitset apua? Seksuaalisuus on iso kokonaisuus. Seksuaalinen mielen ja kehon tasapaino on tila, jota voit edistää omalla toiminnallasi. Mielenterveystalo.fi palvelun Seksuaalisuuden omahoito-ohjelma avulla löydät tietoa ja apua seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa. Omahoito-ohjelmasta voit löytää myös enemmän vitaalisuutta, elinvoimaa ja hyväksyntää omaa seksuaalisuutta kohtaan. Omahoito-ohjelmaa voit tehdä itsenäisesti tai mahdollisen kumppanin kanssa.​

Lue lisää:​

Seksuaalisuuden omahoito (Mielenterveystalo.fi)

Läheinen parisuhde (Väestöliitto)

Raiskauskriisikeskus Tukinainen

Naisten linja

Tyttöjen talo

Seksuaalisuuden keskeiset käsitteet (THL)

WHO:n määritelmät sukupuolesta, seksuaalisuudesta, seksuaaliterveydestä ja seksuaalioikeuksista (englanniksi)


Seur​aava sivu