Sivuäänet

Sydän ääntelehtii pumpatessaan. Nämä äänet kertovat paljon sydämen toiminnasta ja rakenteesta.

Sydämestä kuuluvat äänet kiinnostavat, koska muutokset sydämen toiminnassa ja sydänviat aiheuttavat muutoksia sydämestä normaalisti kuuluviin ääniin. Ne myös tuottavat kullekin häiriölle tyypillisiä sivuääniä. On tärkeää ymmärtää, mitä nämä äänet kertovat.

Sydämen sivuäänten tutkiminen

Sydämestä kuuluvia ääniä tutkitaan kuuntelemalla niitä systemaattisesti eri kuuntelualueilta ja mittaamalla verenpaineet käsistä ja jaloista. Kuunnellessa tunnistetaan ensin ensimmäinen ja sitten toinen sydänääni. Kliinisessä tutkimuksessa kiinnostaa myös tutkittavan yleistila, paino ja pituus, hengitysäänet ja hengitystaajuus, kielessä mahdollisesti havaittava sinisyys, kaulavaltimon tyvessä tuntuva mahdollinen värinä ja maksan alareunan sijainti.

Sivuäänestä selvitetään neljä ominaisuutta:

  • miltä kuuntelualueelta sivuääni kuuluu parhaiten
  • missä vaiheessa sydämen lyöntiä se kuuluu vai koko ajan
  • onko sivuääni soinnillinen vai soinniton
  • kuinka voimakas ääni on

Useimmiten sivuäänen laatu selviää jo vastaanotolla tehdyn kliinisen tutkimuksen aikana. Vain harvoin tarvitaan lisätutkimuksia. Sydämen ultraäänitutkimus on turvallinen ja kivuton tutkimus, jolla voidaan selvittää sydämen rakenteet ja toiminta. Ultraäänitutkimukset tehdään sairaaloissa.

Tutkimusten mukaan oireettoman lapsen sivuäänen selvittelyssä röntgenkuvista, EKG:stä ja verikokeista ei ole osoitettua hyötyä. Oireisilta potilailta niitä kannattaa tutkia.

Sydämen toimintaa voidaan selvittää myös rasitustestillä, tietokonekerroskuvauksella, magneettikuvauksella ja lisäksi isotooppikuvauksella. Näitä ei kuitenkaan tarvita sydämen sivuäänten selvittelyissä.

Sydämen rakenne ja toiminta

Sydämen rakenne on melko yksinkertainen. Vähähappinen veri palaa elimistöstä ylä- ja alaonttolaskimoa pitkin oikeaan eteiseen ja siitä oikean kammioon. Oikean eteisen ja oikean kammion välissä on trikuspidaaliläppä. Oikea kammio pumppaa vähähappisen veren keuhkovaltimoläpän lävitse keuhkovaltimoon. Kaasujenvaihto veren ja hengitysilman välillä tapahtuu keuhkoissa.

Veri palaa runsashappisena keuhkoista keuhkolaskimoita pitkin vasempaan eteiseen ja sitä kautta vasempaan kammioon. Vasemman eteisen ja vasemman kammion välissä on mitraaliläppä (hiippaläppä). Vasen kammio pumppaa runsashappisen veren aorttaläpän lävitse aorttaan ja sitä pitkin elimistöön kaikkialle muualle paitsi keuhkoihin. Elimistöstä veri palaa jälleen vähähappisena ylä- ja alaonttolaskimoa pitkin sydämen oikeaan eteiseen.

Läpät mahdollistavat verenvirtauksen eteisestä kammioon ja kammiosta valtimoon ja estävät virtauksen takaisin valtimosta kammion ja kammiosta eteiseen.

Sydämen eteisten välissä on eteisväliseinä, jossa ennen syntymää kaikilla ihmisillä on aukko (soikea aukko, foramen ovale). Tämä aukko sulkeutuu syntymän jälkeen yleensä ensimmäisen ikävuoden aikana. Kammioiden välissä on kammioväliseinä. Aortan tyvestä lähtevät sepelvaltimot, jotka vievät verta sydänlihakseen (ei piirretty yllä olevaan kuvaan).

Terveestä sydämestä normaalisti kuultavat äänet

Joka toisella terveellä lapsella kuuluu sydämestä myös viattomia sivuääniä. Jos lapsella on kuumetta, sivuäänet ovat vieläkin yleisempiä.

Viattomien sivuäänien syntymekanismeja ei tunneta. Stillin viaton sivuääni on tavallisin sydämestä kuuluva harmiton sivuääni.

Lue lisää

Kammioiden supistuessa trikuspidaali- ja mitraaliläppä sulkeutuvat ja pian sen jälkeen keuhkovaltimo- ja aorttaläppä aukeat. Tällöin sydämestä kuuluu ensimmäinen sydänääni. Toisen sydänäänen kuuluessa aortta- ja keuhkovaltimoläppä sulkeutuvat ja hetkeä myöhemmin trikuspidaali- ja mitraaliläppä jälleen aukeavat.

Toinen sydänääni voi kuulua sisäänhengittäessä kaksiosaisena, mutta uloshengittäessä se normaalisti on yksiosainen (aortta- ja keuhkovaltimoläppä sulkeutuvat uloshengittäessä yhtä aikaa). Terveiltä lapsilta ja nuorilta voi kuulua myös kolmas sydänääni, mutta joskus se voi olla myös merkki sydämen vajaatoiminnasta.


Edellinen sivuSeuraava sivu