Useimmat lapset ja nuoret, joilla on synnynnäinen sydänvika, liikkuvat tutkimusten mukaan liian vähän. Liikunnalla saavutettavat hyödyt ovat kuitenkin sydänvikaisilla suuria. Liikunnassa ei tarvita korkeaa tehoa, sillä jo kohtalaisen tehon liikunta kohentaa kuntoa. Liikuntatottumuksista on hyvä keskustella sydänvastaanottokäyntien yhteydessä. Jos lapsen tai nuoren suorituskyky on rajoittunut, hänelle voidaan laatia rasituskokeen perusteella yksilöllinen liikuntaresepti.

Sydänvika ja liikunta

Harvinaissairauksien talo on tuottanut videon sydänlapsen liikunnasta

Suurimmalla osalla sydänvikaisista lapsista rakennepoikkeavuus voidaan korjata onnistuneesti leikkauksella tai katetritoimenpiteellä tai sydänvian verenkierrollinen merkitys on siinä määrin vähäinen, ettei toimenpidettä tarvita. Tällöin sydänvian osalta on edellytykset normaalille tai lähes normaalille fyysiselle jaksamiselle eikä liikuntarajoituksia tarvita.

Perinnöllisiin rytmihäiriösairauksiin ja sydänlihaksen sairauksiin liittyy voimakkaaseen fyysiseen rasitukseen rytmihäiriön ja äkkikuoleman riski, minkä vuoksi niissä tarvitaan rajoituksia liikuntaan. Osassa synnynnäistä sydänvioista ja niiden leikkausten jälkitiloissa suorituskyky on alentunut johtuen sydänvian tai tehdyn leikkauksen jälkeisistä verenkierrollisista vaikutuksista. Näillä potilailla fyysinen suorituskyky on suhteessa jäännösvikoihin vaihdellen lähes normaalista selkeästi alentuneeseen. Yksikammioiseen sydämeen liittyy usein selvästi heikentynyt rasituksen sieto.

Kuitenkin valtaosa potilaista, joilla on yksikammioverenkierto, kykenee kevyeen liikuntaan.

Sydänsairaiden lasten fyysistä suorituskykyä arvioivissa tutkimuksissa todettu suorituskyvyn alenema ei aina ole suhteessa sydänvian vaikeusasteeseen. Osalla lapsista alentunut fyysinen suorituskyky johtuu vähäisestä liikunnasta sen vuoksi, että lasta suojellaan liikunnan vaikutuksilta peläten liikunnan rasittavan sydäntä.

Sydänvikaisilla lapsilla tehdyssä tutkimuksessa on todettu hidastunut liikunnallinen kehitys verrattuna terveisiin lapsiin. Liikunnallisen kehityksen poikkeavuus oli huomattavampaa vaikeissa, sinisyyttä aiheuttavissa sydänvioissa sopien siihen, että merkittävä sydänvika vaikuttaa enemmän lapsen mahdollisuuksiin liikkua.

Synnynnäistä sydänvikaa sairastavien lasten fyysinen jaksaminen ja hyvinvointi lisääntyvät liikunnallisella kuntoutuksella ja liikunnan suotuisa vaikutus jatkuu kuntoutuksen jälkeen. Fyysisen suorituskyvyn paranemisen lisäksi kuntoutus vaikuttaa lasten henkiseen hyvinvointiin. Huolimatta säännöllisen liikunnan hyödyistä monet sydänvikaiset nuoret liikkuvat vähemmän kuin terveet ikätoverinsa. Vähäinen liikunta nuoruusiässä altistaa liikkumattomalle elämäntavalle ja sen myötä lisää riskiä sairastua vähäisen liikunnan myötä pitkäaikaissairauksiin sairauksiin aikuisiässä.

Liikuntasuositukset sydänsairaille lapsille

Säännöllinen liikunta on suositeltavaa omien voimien mukaisella tasolla kaikille sydänsairaille lapsille. Liikunnan ja osallistumisen sosiaalinen merkitys huomioiden on tärkeää pyrkiä luomaan lapselle mahdollisuus osallistua jaksamisensa mukaisesti omassa arjessa liikuntatilanteisiin (esimerkiksi koululiikuntaan). Alle kouluikäiset lapset liikkuvat ja saavat liikkua ilman rajoituksia. Harrastusliikunnassa rasitus on kevyttä tai kohtalaista ilman kilpailuasetelmaa. Koululiikunta on harrastusliikuntaa ja siihen on suositeltavaa osallistua omien voimien mukaisesti.

Kilpaluonteisuus tulee usein mukaan ohjatussa liikunnassa kouluikäisillä lapsilla ja nuorilla. Kilpaurheilulla tarkoitetaan ohjattua yksilö- tai joukkueurheilua, jossa harjoitellaan säännöllisesti, äärimmäisin ponnistuksin ja kilpaillaan muita urheilijoita vastaa. Kilpaluonteinen liikunta kielletään sellaisissa sydänsairauksissa, joihin liittyy merkittävän rytmihäiriön riski.