Jos kotona, päivähoidossa tai koulussa herää epäily autismikirjon häiriöstä, vanhempien on hyvä ottaa asia esiin neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa.
Käypä hoito suosituksen mukaan tukitoimet ja tarpeenmukainen ympäristön muokkaus tulee käynnistää heti, kun epäily tai huoli autismikirjon piirteistä herää. Lievissä tapauksissa riittää perusterveydenhuollon arvio ja tukitoimet. Tarvittaessa lääkäri voi tehdä arviointien perusteella lähetteen tarkempiin tutkimuksiin.
Vaikeampien autismikirjon häiriöiden arviointi
Vaikeampia autismikirjon häiriöitä arvioidaan erikoissairaanhoidon moniammatillisissa työryhmissä.
Paikkakunnasta, lapsen iästä ja kehitystasosta riippuen arvioinnin tekee joko lastenneurologinen tai lastenpsykiatrinen työryhmä. Tutkimukseen sisältyy lääkärin tutkimus ja kulloinkin tarkoituksenmukaiset havainnoinnit, arvioinnit ja haastattelut. Tutkimuksia voivat olla tekemässä puheterapeutit, toimintaterapeutit, neuropsykologit ja sairaanhoitajat.
Lastenneurologi suunnittelee yksilöllisesti syyn selvittämiseksi tehtävät tutkimukset. Laboratoriotutkimuksia, kuten veri- tai virtsakokeita tarvitaan esimerkiksi, kun epäillään tai halutaan poissulkea tiettyjä perinnöllisiä sairauksia tai oireyhtymiä. Joskus tarvitaan aivojen sähköisen toiminnan tutkimiseksi EEG-tutkimus tai aivojen rakenteen selvittämiseksi magneettitutkimus eli MRI-tutkimus.
Eri ammattiryhmät arvioivat lapsen kehitystä ja suoriutumista omien menetelmiensä avulla. Erityisesti autismikirjon häiriöiden arviointiin suunniteltuja menetelmiä ovat muun muassa ADI-R, ADOS-2 ja CARS.