Siirry sivun sisältöön

Mikä on kriisireaktio?

Tältä sivulta löydät tietoa, mitä kriisireaktio tarkoittaa, sekä vinkkejä kriisissä olevan läheisen tukemiseen.

Tieto läheisen sairaudesta herättää usein tunteita niin sairastuneessa kuin läheisissäkin. Sopeutuminen sairauteen on saattanut alkaa jo ennen kuin sille on saatu vielä virallista vahvistusta tai diagnoosiakaan. Ennen diagnoosia väsymys, särky tai muut oireet on voitu sivuuttaa ja perustella esimerkiksi elämäntilanteella. Sairaus on kuitenkin jo ehtinyt vaikuttaa lähipiiriin. Kun sairaus lopulta saa vahvistuksen, voi se olla järkytys koko lähipiirille, tai toisaalta tiedon vahvistuminen voi tuntua helpotukselta – sairaudella on vihdoin nimi ja hoitosuunnitelma. Sairaus voi iskeä myös äkillisesti ja yllättäen.

Sairastuminen, sen tuomat muutokset ja huoli läheisestä voivat aiheuttaa psyykkisen kriisireaktion. Toisaalta lisääntynyt tieto tilanteesta voi auttaa käsittelemään tunteita ja ajatuksia, ja sopeutuminen tilanteeseen voi alkaa.

Kriisireaktion vaiheet

Kriisireaktio on terve ja normaali tapa reagoida yllättävään ja järkyttävään tilanteeseen. Se auttaa meitä käsittelemään järkyttävää tapahtumaa. Sopeutuminen tapahtuu vaiheittain, sillä mieli ei välttämättä ole heti valmis käsittelemään tilannetta kokonaisuudessaan. Kriisireaktio mahdollistaa tunteiden käsittelyn ja elämäntilanteen uudelleen arvioinnin. Tieto kriisireaktion eri vaiheista voi auttaa sinua ymmärtämään itsessä ja läheisessä ilmeneviä reaktioita, tapahtuneita muutoksia sekä käyttäytymistä.

Suomen Mielenterveysseuran sivuilta löydät Selma oma-apuohjelman, joka on tarkoitettu yksittäisen järkyttävän tapahtuman kohdanneille aikuisille. Selma tarjoaa erilaisia näkökulmia ja tehtäviä koetun kriisin, kuten vakavan sairastumisen, käsittelyn tueksi.

Kriisi reaktio etenee yksilöllisesti ja sen kesto vaihtelee, kuten myös vaiheiden kulku. Vaiheet voivat seurata toisiaan, mutta paluu aiempiin vaiheisiin on myös mahdollista. Vaiheet voivat mennä myös päällekkäin tai olla eri elämänalueilla eri vaiheissa.

Sokkivaihe

  • Muutamasta tunnista muutamaan päivään

  • Heti sairastumisesta saadun tiedon jälkeen

  • Tapahtunutta ei vielä sisäistetä

  • Paniikki, lamaantuminen, epätodellinen ole

  • Turvan ja tuen tarve

  • Selkeitä ohjeita miten toimia

Reaktiovaihe

  • Muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen

  • Muodostetaan käsitystä tapahtuneesta

  • Kieltäminen yleistä

  • Voimakkaita muistikuvia, tunteita, fyysisiä oireita

  • Tarve tulla kuulluksi.

Käsittelyvaihe

  • Muutamasta kuukaudesta vuoteen

  • Aletaan ymmärtää tapahtunutta, ei enää kielletä sitä

  • Menneiden muistelua, surua

  • Keskittymisvaikeuksia, vetäytymistä

  • Lisääntynyt tiedon tarve.

Sopeutumisvaihe

  • 1-2 vuotta kokemuksen jälkeen

  • Sairaus tulee osaksi elämää

  • Elämään tulee iloa, suuntautuminen tulevaan mahdollista

  • Tunteiden työstäminen mahdollista

  • Voimavaroista huolehtiminen tärkeää.

  • Tukemisen on aina tapahduttava kriisissä olevan ehdoilla.

  • Muista, että kriisissä olevalla on usein tarve puhua. Anna hänen kertoa omista ajatuksista ja tunteista. Älä tarjoa valmiita vastauksia.

  • Ota yhteyttä ja tarjoa tukea. Ole läsnä ja käytettävissä.

  • Älä pelkää, että sanot jotain ”väärää”. Yksinjääminen ja tuen puute on pahempaa.

  • Muista, että kriisistä selviäminen vie aikaa.

  • Asioista kannattaa keskustella rehellisesti.

  • Luo turvallinen ja tukea antava ilmapiiri, jossa on tilaa tunteille. Aiheet voivat olla arkoja.

  • Kannusta puhumaan myös vaikeista asioista, salli toisto, äläkä yritä saada unohtamaan ja ajattelemaan muuta.

  • Kriisissä oleva voi arvostaa myös konkreettista apua, kuten kaupassa käymistä tai yhdessä ruoan laittamista.

  • Ohjaa tarvittaessa hakemaan ammattiapua.

  • Myös tukijan on hyvä purkaa omia ajatuksiaan ja tunteitaan jollekin.

Psykologi Tiina Semitchev kertoo sairastumisen vaikutuksista lähipiiriin sekä kriisireaktiosta.

Omaishoidon kokemusasiantuntija Hannu Koivula kertoo oman tarinansa vaimonsa sairastumisesta.

Tarkistettu 1.3.2024