Tieto läheisen sairaudesta herättää usein tunteita niin sairastuneessa kuin läheisissäkin. Sopeutuminen sairauteen on saattanut alkaa jo ennen kuin sille on saatu vielä virallista vahvistusta tai diagnoosiakaan. Ennen diagnoosia väsymys, särky tai muut oireet on voitu sivuuttaa ja perustella esimerkiksi elämäntilanteella. Sairaus on kuitenkin jo ehtinyt vaikuttaa lähipiiriin. Kun sairaus lopulta saa vahvistuksen, voi se olla järkytys koko lähipiirille, tai toisaalta tiedon vahvistuminen voi tuntua helpotukselta – sairaudella on vihdoin nimi ja hoitosuunnitelma. Sairaus voi iskeä myös äkillisesti ja yllättäen.
Sairastuminen, sen tuomat muutokset ja huoli läheisestä voivat aiheuttaa psyykkisen kriisireaktion. Toisaalta lisääntynyt tieto tilanteesta voi auttaa käsittelemään tunteita ja ajatuksia, ja sopeutuminen tilanteeseen voi alkaa.
Kriisireaktio on terve ja normaali tapa reagoida yllättävään ja järkyttävään tilanteeseen. Se auttaa meitä käsittelemään järkyttävää tapahtumaa. Sopeutuminen tapahtuu vaiheittain, sillä mieli ei välttämättä ole heti valmis käsittelemään tilannetta kokonaisuudessaan. Kriisireaktio mahdollistaa tunteiden käsittelyn ja elämäntilanteen uudelleen arvioinnin. Tieto kriisireaktion eri vaiheista voi auttaa sinua ymmärtämään itsessä ja läheisessä ilmeneviä reaktioita, tapahtuneita muutoksia sekä käyttäytymistä.
Suomen Mielenterveysseuran sivuilta löydät Selma oma-apuohjelman, joka on tarkoitettu yksittäisen järkyttävän tapahtuman kohdanneille aikuisille. Selma tarjoaa erilaisia näkökulmia ja tehtäviä koetun kriisin, kuten vakavan sairastumisen, käsittelyn tueksi.