Kivunsäätely ja pitkäaikainen kipu

Pitkäaikaista kipua voi verrata rikkinäiseen palohälyttimeen. Hälytys ei sammu, vaikka vaara on jo ohi.

​Kipuviestit kulkevat kehosta aivoihin hermoratoja pitkin. Näitä viestejä tuovia ratoja kutsutaan nouseviksi radoiksi.

Mutta aivoista myös lähtee hermoratoja kohti selkäydintä. Niitä kutsutaan laskeviksi radoiksi. Niitä pitkin aivot kykenevät lisäämään tai vähentämään aivoihin päätyvien kipuviestien määrää. Tätä sanotaan kivunsäätelyksi.

Aivoista tulevat viestit säätelevät kipuviestien kulkua. Kuvassa aivoihin nousevia ratoja pitkin kulkevat kipuviestit on kuvattu punaisella. Laskevat radat aivoista selkäytimeen näkyvät kuvassa vihreällä.

Kivunsäätelyjärjestelmä voi vaurioitua

Kipuviestejä kuljettavat hermoradat toimivat kuin hissi, jossa viestit kulkevat kehosta aivoihin. Kivun pitkittyessä hissin jarrut eli kivunsäätelyjärjestelmä voi heikentyä. Silloin kipuviestejä pääsee kulkemaan aivoihin tavallista enemmän ja kipu jatkuu.

Esimerkiksi uniongelmat, stressi tai mielialan lasku voivat heikentää kivunsäätelyjärjestelmää. Samoin välittäjäainetasojen muutokset voivat saada nämä jarrut epäkuntoon.

Aivot tulkitsevat pitkäaikaisen kivun uhkana

Aivojen tiedonkäsittely vaikuttaa kivunsäätelyyn.

Aivot muokkaavat alati tietoa, jonka se vastaanottaa kehon aistireseptoreista. Aivot valikoivat myös sinne saapuvista kipuviesteistä toisia herkemmin käsittelyyn kuin toisia.

Aivot kiinnittävät herkemmin huomiota kipuviesteihin, jotka poikkeavat tavallisesta tai vaikuttavat uhkaavilta. Selviytymisen kannalta se on järkevää, sillä nämä kipuärsykkeet voivat kertoa vauriosta, johon pitää reagoida.

Kun ihminen kärsii kivusta pitkään hän voi kokea epätietoisuutta, pelkoa ja avuttomuutta. Nämä ovat tunteita, joita aivot tulkitsevat uhkaavina ja saavat ne keskittymään kipuun.

Tunteet ja heräävät ajatukset vaikuttavat kipuviestien käsittelyyn aivoissa ja kivunsäätelyjärjestelmän toimintaan.

Lue lisää: ​Kipu - kuin kuulutus
kauppakeskuksessa

Tiedostamme meitä ympäröivistä äänistä vain osan. Ilmastoinnin humina ja kellon tikitys ovat ääniä, joihin harvoin kiinnitämme huomiota koska totumme niihin nopeasti.

Jos hälyisässä kauppakeskuksessa joku kuuluttaa nimesi kuulet yleensä sen, koska aivot poimivat ärsykevirrasta itselle merkityksellisiä asioita.

Samalla logiikalla aivot valikoivat myös kipuärsykkeitä. Aiemmasta poikkeava kipuviesti pystyy kaappaamaan aivojen huomion. Samoin ahdistava tai pelottava kiputuntemus vetää huomion puoleensa.

Lue lisää: Miksi haavoittunut ei
heti tunne kipua?

Kipututkimuksessa havahduttiin uusiin löydöksiin toisen maailmansodan aikaan. Osa rintamalta evakuoiduista sotilaista ei tuntenut kipua, vaikka heillä oli vakavia vammoja. Sama ilmiö voi nykypäivänä esiintyä esimerkiksi auto-onnettomuuden uhreilla.

Miten tämä on mahdollista?

Kun ihminen haavoittuu sodassa hänen tarve päästä turvaan ajaa kaiken muun tiedonkäsittelyn edelle ja siksi aivot sulkevat kipuviestien tulon aivoihin. Kun ihminen on päässyt suojaan, aivot laskevat taas kipuviestejä eteenpäin ja kipua aletaan kokea.


Edellinen sivuSeuraava sivu

 

Päivitetty 10.8.2017 12:41