Arjen tasapaino

Pitkäaikainen kipu muuttaa monesti sitä, miten paljon ja millaisia asioita elämässä kykenee tekemään. Saavuttaakseen tasapainoa arkeen, potilas voi tarvita uudenlaisia selviytymiskeinoja.

​Meidän jokaisen elämä koostuu pienistä palasista. Heräämme aamulla, kävelemme bussipysäkille, teemme ruokaostoksia, juttelemme ystävän kanssa, haravoimme pihaa. Suurin osa palasista on yksinkertaisia arjen asioita.

Perusasioiden lisäksi elämään kuuluu usein itselle merkityksellisiä asioita. Asioita, joita ihminen odottaa pääsevänsä tekemään ja jotka tuottavat mielihyvää ja antavat energiaa. Esimerkiksi kuorossa laulaminen, sienestys, lasten kanssa leikkiminen ta​i töissä koettu onnistuminen ja yhteys työkavereihin voivat olla elämässä tärkeitä voimavaratekijöitä.

Aikana, kun kipu ei ole ollut läsnä elämässä, arkiset perusasiat ja voimavaroja antavat asiat sujuvat usein mutkitta. Silloin tulee harvoin ajatelleeksi, kuinka iso ja tärkeä osa elämää ne ovat.

Videolla potilas kertoo, miten kipu muutti hänen vapaa-aikaansa ja osoitti kuinka tärkeitä muut ihmiset ovat elämässä. Ilman ystävän apua hän olisi ehkä menettänyt kesämökkinsä. 

Arjen analysointi voi auttaa kipupotilasta

Pitkäaikainen kipu voi vaatia sen, että pysähtyy pohtimaan elämänsä tasapainoa ja miten kipu on muuttanut sitä. Onko arkeni vielä toimivaa? Saanko tarpeeksi elvyttävää lepoa? Kuinka usein koen onnistumisen tunteita?

Jos kipupotilaan elämän täyttävät kiireiset aikataulut ja suorittaminen, voi olla että kokonaisuutena kertyvä stressi on liikaa. Silloin tuntee helposti uupumusta ja arjesta häviää mielekkyyden tunne.

Jos kipupotilaan elämä pyörii päivästä toiseen kotisohvalla television ääressä, niin elämässä on helposti liian vähän virikkeitä. Tämä tuottaa tylsistymisen tunteita ja näköalattomuutta.

Arvioinnin myötä saattaa huomata, että jokin tärkeä osa-alue puuttuu elämästä. Silloin on mahdollista etsiä väyliä arjen tasapainottamiseen.

Uudet selviytymiskeinot vievät eteenpäin

Yksi selviytymiskeino voi olla opetella tekemään asioita toisin. Esimerkiksi harrastusta pitää ehkä lähestyä uudella tavalla.

Videolla psykologi kertoo, miksi kipupotilaan voi olla vaikea löytää sopivaa aktiivisuustasoa. Aktiivisuuden jaksottamisen opettelu voi olla tärkeä selviytymiskeino.

​Lue lisää: Voitko sittenkin palata harrastukseen?

Joskus toipumisvaiheessa pitää luopua tärkeästä harrastuksesta. Jos kipu jatkuu pitkään, harrastukseen palaaminen venyy ja voi unohtua kokonaan.

Silloin on hyvä pohtia, mitkä asiat omassa elämässä vaikeuttaa harrastukseen paluuta. Miettimällä seuraavia kysymyksiä voit ehkä löytää tien takaisin harrastukseesi tai muuhun mielekkääseen puuhaan.

      1. Aiheuttaako harrastus todella riskin, että kehoon syntyy lisää vauriota? Jos et ole asiasta täysin varma, keskustele siitä lääkärisi kanssa. Hanki tietoa siitä, mitä voit tehdä kipusi tai vauriosi kanssa ja mitä sinun pitää välttää.
      2. Pelkäätkö, että kipu yllättää ja estää sinua osallistumasta harrastukseen tai tapahtumaan? Silloin on hyvä tutustua monipuolisesti eri kivunhallintakeinoihin. Voiko ailahtelevalle kivulle tehdä jotain? Voiko tekemistä pilkkoa osiin ja sijoittaa tasaisesti pitkin päivää tai viikkoa?
      3. Häiritseekö sinua, ettet kivun vuoksi kykene toteuttamaan harrastustasi yhtä hyvin kuin ennen ja et siksi halua palata siihen? Silloin taustalla on usein kysymykset, joita kipuongelma aiheuttaa minäkuvalle. Ne on tärkeä tunnistaa, joko itsekseen pohtimalla tai puhumalla hoitohenkilökunnan kanssa. Sen jälkeen kynnys palata harrastuksen pariin voi madaltua merkittävästi. Kannattaa miettiä, voitko osallistua harrastukseen eri tavalla kuin ennen ja silti saada siitä irti sen tarjoaman sosiaalisen ilon?

    Lähde: Turk & Winter 2006, The Pain Survival Guide.


Edellinen sivuSeuraava sivu

 


Päivitetty 19.6.2017 14:54