Mikä on urtikaria?

Urtikaria eli nokkosihottuma on yleisimpiä ihosairauksiamme. Urtikariassa iholle nousee kutisevia paukamia, jotka muistuttavat nokkosen polttamaa. Noin 10–20 %:lla väestöstä on nokkosihottumaa jossakin elämänsä vaiheessa.

Urtikarian eri muodot

Urtikariaa jaotellaan useisiin alamuotoihin. Krooninen spontaaninen urtikaria oireilee iholla ilman laukaisevaa tekijää.

Indusoitavat urtikariat aiheutuvat iholle kohdistuneesta ulkoisesta tekijästä, esimerkiksi kylmyydestä tai kosketuksesta.

Kyseessä on ihoreaktio, jonka diagnoosi perustuu tyypilliseen taudinkuvaan.

Oireiden kesto

Nokkosihottumat voidaan jakaa taudin keston perusteella akuuttiin (kesto alle 6 viikkoa) ja krooniseen muotoon (kesto yli 6 viikkoa).

Akuutin nokkosihottuman taustalla on yleensä infektio tai lääkeaine. Kroonisessa nokkosihottumassa kyseessä on yleensä sisäsyntyinen tai fysikaalinen nokkosihottuma.

Oireita provosoivat tekijät

Spontaani nokkosrokko oireilee ilman erityistä syytä tai aiheuttajaa. Indusoitava nokkosihottuma sen sijaan oirelee ulkoisesta syystä, esimerkiksi iholle kohdistuvasta hankauksesta.

Krooninen spontaani nokkosihottuma

Toisinaan nokkosrokko oireilee paukamoiden iholla ilman erityistä syytä kuukausien tai jopa vuosien ajan. Tällöin puhutaan kroonisesta spontaanista nokkosrokosta. Aiheuttajaa ei yleensä löydy, vaan kyseessä on niin sanottu sisäsyntyinen oireisto.

Lisätietoa: Autoimmuuninokkosihottuma (Terveyskirjasto)

Indusoitavat nokkosihottumat

Indusoitavat nokkosihottumat voivat esiintyä erillisenä oireena tai samanaikaisesti spontaanin nokkosihottuman kanssa. Tunnetaan useita fyysisiä ärsykkeitä, jotka laukaisevat nokkosihottumaa. Näistä yleisin on dermografismi eli piirtopaukamointi. Lisäksi kylmä, paine, hikoilu ja harvinaisempina syinä kuumuus, valo, vesi ja tärinä voivat laukaista indusoitavaa urtikariaa.

Kuva: Dermografismi, ihon raapaisu aiheuttaa juostemaista nokkospaukamaa

Lisätietoa: Dermografismi (Terveyskirjasto)

Kuva: Kylmänokkosihottuma, jääpalan kosketus aiheuttaa nokkospaukamaa

Tutkimukset urtikariassa

Nokkosihottuman diagnoosi tehdään tyypillisen taudinkuvan perusteella.

Mikäli nokkosihottumaa aiheuttavat tai pahentavat ulkoiset tekijät (indusoituvat nokkosihottuma), ne tunnistetaan yleensä oirehistorian avulla. Laboratorio- tai kuvantamistutkimuksista on harvoin apua.

Akuutti urtikaria

Akuutissa nokkosihottumassa ei yleensä tarvita lisätutkimuksia.

Krooninen urtikaria

Laboratoriotutkimuksilla voidaan poissulkea infektiot. Joissakin tapauksissa muutama kohdennettu lisälaboratoriotutkimus voi olla avuksi. Laajoista allergia- tai muista testeistä ei ole apua.

Fysikaalista nokkosihottumaa epäiltäessä voidaan tehdä provokaatiotesti (esimerkiksi kylmäprovokaatio jääpalalla). Yleensä oireita provosoiva tekijä tunnistetaan tautihistorian ja lääkärin kanssa käydyn keskustelun perusteella.

Tapauskohtaisesti voidaan kohdennetusti tai poissulkumielessä tehdä muita lisätutkimuksia (esim. allergiatutkimukset, muita laboratoriotutkimuksia, kuvantamistutkimukset)


Seuraava sivu

 


Katso lisää