Kyseessä on iholla ja limakalvoilla nähtävä reaktio, joka voi olla itsenäinen oire tai se voi ilmaantua nokkosihottuman yhteydessä.
Nokkosihottumassa noin puolella potilaista esiintyy myös angioödeemaa.
Oireet ja syyt
Iholle tai limakalvoille ilmaantuu äkillisesti turvotusta ja pistelyä. Tyyppipaikat ovat huulet ja silmäluomet. Muita mahdollisia paikkoja ovat myös kädenselät, raajat ja genitaalialue.
Toisin kuin nokkosihottumassa, angioödeeman aiheuttama turvotus kestää pidempään samassa paikassa ja turvotus on ennemminkin kivuliasta kuin kutisevaa. Turvotus kestää yleensä noin 1-3 päivää.
Angioödeema voi liittyä krooniseen spontaaniin nokkosrokkoon. Toisinaan sen aiheuttajaksi voi osoittautua esimerkiksi käytössä oleva verenpainelääke, ACE-estäjä. Myös allergialääke tai ruoka-aine voi aiheuttaa angioödeemaa.
Hyvin harvoin ja yleensä nuorilla ihmisillä voi kyseessä olla niin sanottu perinnöllinen angioödema (HAE).
Tutkimukset angioödeemassa
Angioödeeman diagnoosi tehdään tyypillisen taudinkuvan perusteella.
On lisäksi tärkeä selvittää onko oireilla ajallista yhteyttä lääkeaineisiin tai ruoka-aineisiin. Laboratorio- tai kuvantamistutkimuksista on harvoin apua.
Angioödeeman hoito
Angioödeemassa pyritään ensisijaisesti välttämään sitä laukaissutta syytä (esim. verenpainelääkitys).
Ylähengitysteiden angioödeema (mm. kurkunpään turvotus) edellyttää päivystyksellistä lääkärin arviota tukehtumisvaaran takia. Angioödeema voi olla anafylaksian ensioire, joka sekin edellyttää päivystyksellistä lääkärin arviota.
Mikäli potilaalla on viitteitä vakavasta tai hengitysteitä ahtauttavasta angioödeemasta, vaatii tämä aina päivystyksellistä lääkärin arviota.
Spontaani krooninen angioödeema
Angioödeemassa vaste antihistamiinihoidolle voi olla huono.
Lievissä tapauksissa antihistamiinia käytetään lääkärin määräyksestä normaalilla annoksella tai 2-4 kertaisella annoksella lyhyenä kuurina.
Antihistamiinia on käytetty myös pitkäaikaisena ylläpitohoitona kohtauksien estämiseksi niissä tapauksissa, joissa se tehoaa.
Vaikeammissa angioödeeman kohtauksissa auttaa yleensä lääkärin määräämä lyhyt 3-10 päivän suun kautta otettava kortisonikuuri (esimerkiksi prednisoloni 20 mg 1-2 tablettia aamuisin).
Tabletit otetaan pääsääntöisesti aamuisin kerta-annoksena.
Lääkäri voi kirjoittaa potilaalle valmiiksi reseptit näistä lääkkeistä ja näin potilas voi omatoimisesti aloittaa hoidon angioödeeman ilmaantuessa.
Muut hoidot
Jos ei edellä mainituilla hoidoilla saada riittävää vastetta, voidaan vaikeassa toistuvassa angioödeemassa kokeilla erikoislääkärin harkinnan mukaisesti muita hoitoja (mm. traneksaamihappo, adrenaliini).
Edellinen sivu