Kädet ovat atooppisen ihottuman eli ekseeman tyypillinen esiintymisalue usein jo lapsuudessa ja varsinkin aikuisiässä. Tyypillisiä esiintymisalueita ovat sormet ja sormivälit, kädenselät, ranteet ja kämmenten reuna-alueet.

Atooppisen ihon suojamekanismi ovat heikentynyt ja ihon rakenne on kuiva ja hauras, jolloin ulkoiset tekijät aiheuttavat herkästi ihottuman pahenemista. Atooppista ihottumaa voi esiintyä itsenäisesti mutta erilaiset ihoa ärsyttävät tekijät, kuten runsas käsienpesu ja märkätyö, pahentavat tai aiheuttavat ihottumaa helpommin kuin ei-atooppisilla henkilöillä. Atopia on pysyvä taipumus, jonka takia käsien ihoa on tärkeää opetella hoitamaan ja suojaamaan ihoa ärsyttäviltä tekijöiltä.

Ärsytyskosketusihottuma on tavallisin käsi-ihottuman syy. Ihoa ärsyttävät tekijät, kuten runsas käsienpesu, märkätyö, voimakkaiden aineiden, kuten pesuaineiden ja liuottimien käsittely, elintarvikkeiden käsittely, likaiset ja pölyiset tehtävät, sekä suojakäsineiden hautova vaikutus voivat runsaina määrinä aiheuttaa ihottumaa. Jos iho on lisäksi atooppinen, riittää vähäisempikin ärsykekuorma. Tyypillisiä esiintymisalueita ovat altistumisalueet kuten sormet ja sormivälit, kädenselät ja kämmenten reuna-alueet. Ihottuman vaikeusaste riippuu ärsytystekijöiden määrästä ja voimakkuudesta. Ärsytystekijöiden välttäminen ja niiltä suojautuminen ovat keskeinen osa ihottuman hoitoa.

Allerginen kosketusihottuma eli kontaktiekseema esiintyy usein käsien iholla, koska erilaiset aineet ja kemikaalit tulevat ihokosketukseen nimenomaan käsien kautta. Kyseessä on viivästynyt ihokosketusallergia jollekin pienimolekyyliselle kemikaalille, kuten esimerkiksi kosmetiikan ja hygieniatuotteiden hajusteille tai säilöntäaineille, nikkelille, kumikemikaaleille tai luonnonhartsille.

Ihottuma ilmaantuu kosketusalueelle tyypillisesti muutamien päivien kuluessa ihokosketuksesta. Viivästynyttä kosketusallergiaa voidaan tutkia epikutaanitesteillä eli lapputesteillä. Yleisin kosketusallergeeni on nikkeli, jolle on tyypillisesti herkistytty iholävistysten, kuten korvakorujen kautta. Joskus allerginen kosketusihottuma on työperäistä.

Lisätietoa: Mikä on allerginen kosketusihottuma?

Psoriaasi on krooninen ihosairaus, joka voi esiintyä useilla ihoalueilla. Se voi oireilla myös käsissä, joskus myös itsenäisesti. Usein käsien psoriaasiin liittyy myös jalkapohjien oireilu. Nivelpsoriaasi on tavallisempaa käsien ja jalkojen psoriaasia sairastavilla. Oirekuvaan kuuluu tyypillisesti pienet tarkkarajaiset tiivishilseiset läiskät sormien ja kämmenien alueella.

Myös laaja-alaisempi hilseily ja kuoriutuminen on tavallista. Psoriaasiin voi liittyä kynsimuutoksia kuten kuoppaisuutta, öljyläikkiä, kynsien haurastumista, paksuuntumista ja jopa kynnen tuhoutumista. Käsien psoriaasiin voi liittyä steriilejä märkärakkuloita eli pusteleita. Psoriaasi ei ole allerginen eikä työperäinen sairaus. Käsi-ihottumaa yleisesti pahentavat tekijät voivat toki pahentaa myös käsissä esiintyvää psoriaasia.

Lisätietoa: Psoriaasi

PPP eli palmoplantaarinen pustuloosi on vain kämmenissä ja jalkapohjissa esiintyvä ihosairaus, jolle ovat ominaisia ihon steriilit märkärakkulat eli pustelit. Iho kutisee voimakkaasti. Rakkuloiden kuivuttua iho kuoriutuu ja rakkuloista jää ihon alle tummat pilkut. Tautia esiintyy pääsääntöisesti tupakoitsijoilla.

Silsalla eli tinealla tarkoitetaan ihon sieni-infektiota. Yleensä se esiintyy jaloissa varvasvälien, jalkaterän tai varpaiden kynsien alueella. Joskus infektio levittäytyy laajemmalle mm. käsiin. Käsiin silsa voi tarttua myös esim. lemmikkieläimestä, jolla on silsatartunta. Silsa on usein toispuoleinen eli vain toisessa kädessä. Oireena on reunoiltaan punoittava, hilseilevä läiskä, joka laajenee vähitellen. Kämmenien ja sormien alueella silsa ilmenee usein kuivana hilseilynä. Silsaihottuma voi kutista mutta se voi olla myös vähäoireinen. Joskus silsaan liittyy ihon rakkulointia. Käsien ihon voimakas rakkulointi voi liittyä jalkasilsan laukaisemaan Id-reaktioon. Sieni-infektio varmistetaan sieniviljelynäytteellä ja hoidetaan sienilääkityksellä.

Pompholyx tarkoittaa pieniä, 1–2 mm:n läpimittaisia, usein voimakkaasti kutisevia, kirkkaita nesterakkuloita eli vesikkeleitä, joita ilmestyy kämmeniin, sormiin tai jalkapohjiin puuskittain. Sitä esiintyy eniten nuorilla aikuisilla. Joskus rakkulat kasvavat suuriksi, ja niitä voi olla myös muualla. Pompholyx voi liittyä yhtenä oireena ekseemoihin, kuten atooppiseen ekseemaan, ärsytyskosketusekseemaan ja infektioekseemaan, tai olla sieni-, bakteeri- tai virusinfektion laukaisema. Joskus se esiintyy itsenäisenä ilman muita oireita. Oireesta voidaan käyttää myös nimitystä dyshidroottinen ekseema. Tämäntyyppistä ihottumaa aiheuttaa joskus käsien liikahikoilu.

Lisätietoa: Pompholyx (Terveyskirjasto)

Punajäkälää (lichen ruber planus) voi esiintyä käsien alueella erityisesti kynsivalleissa. Taudin tyyppialueet ovat ranteissa ja nilkoissa. Oireina on sinipunertavia kutisevia tarkkarajaisia, hieman kiiltelevilä läiskiä, joissa voi näkyä pinnallista verkkokuvioitusta. Oireita on usein myös suun limakalvoilla. Kynsivallioireet huonontavat kynsien kasvua ja punajäkälä vaurioittaakin usein kynsiä.

Syyhy eli scabies on voimakkaasti kutiseva syyhypunkin aiheuttama tarttuva loisinfektio. Oireilu alkaa usein käsistä. Kämmenissä ja sormiväleissä sekä ranteissa näkyy peräkkäisiä kuoriutuvia paukamia, jotka muodostavat käytäviä. Näistä voi löytää syyhypunkin neulan ja mikroskoopin tai dermatoskoopin avulla.

Hoitamaton tauti voi levitä laaja-alaiseksi iholle. Itämisaika on useita viikkoja. Syyhy hoidetaan ilman reseptiä apteekista saatavilla permetriinivalmisteilla paikallisesti tai reseptillä saatavilla ivermektiinitableteilla. Myös lähikontaktit tulee hoitaa ja koti saneerata hoitoyksiköstä saatujen ohjeiden mukaan.