Ihon atooppisuus, eli taipumus kuivaihoisuuteen ja ihon herkkyyteen ulkoisille ärsykkeille, on pysyvä ominaisuus. Vaikka atooppinen iho on välillä pitkiäkin aikoja vähäoireinen, saattaa se aika ajoin aktivoitua kutisevaksi ja kiusalliseksi ihottumaksi. Iho oireilee tyypillisesti enemmän talvisin, kun huoneilma ja pakkasilma ovat kuivempia. Myös muut ihoa kuivattavat ja ärsyttävät tekijät kuten runsas peseminen, ihoa kuivattavien pesuaineiden käyttö, hienojakoinen pöly, hikoilu, lämpötilan vaihtelut, muu sairastelu kuten flunssat ym. infektiot, alkoholin käyttö ja stressi voivat laukaista ihottuman pahenemisen. Usein ihottuma tuntuu kuitenkin pahenevan omia aikojaan ilman tunnistettavaa laukaisevaa tekijää.

Monet atoopikot huomaavat kutinan lisääntymistä ja sen myötä ihottuman pahenemista stressaavissa tilanteissa ja elämänvaiheissa. Ilmeisesti monet keskushermostossa esiintyvät välittäjäaineet aiheuttavat myös atooppisen ihottuman kutinaa, mikä voi selittää tätä ilmiötä.

Itsenäinen atooppinen ihottuma ilman ruoka-allergioita on huomattavasti yleisempää kuin ruoka-allergiasta johtuva ihottuma. Atooppista ihottumaa esiintyy noin 20 %:lla pikkulapsista, mutta ruoka-aineallergiasta johtuvaa ihottumaa vain noin 2-3 %:lla. Varhaislapsuuden ruoka-aineallergiat väistyvät yleensä muutamassa vuodessa eivätkä enää sen jälkeen aiheuta ihottumaoireita.

Aikuisiällä ihottumaa aiheuttavat ruoka-aineallergiat ovat harvinaisia. Siitepölyille allerginen atoopikko saa usein suun ja suupielien kutinaoireita esimerkiksi pähkinöistä, tuoreista hedelmistä ja kasviksista ja mausteista ristiallergian, eli siitepölykasvien ja ravintokasvien rakenteellisen sukulaisuuden takia. Kypsentäminen tai muu käsittely poistaa useimpien hedelmien ja kasvisten ristiallergeenisuuden, jolloin ne eivät enää aiheuta oireita, lukuunottamatta pähkinöitä, selleriä ja monia mausteita. Tällainen allergia ei ole yleensä vaarallista eikä aiheuta muiden ihoalueiden atooppista ihottumaa. Toisaalta esimerkiksi pähkinät voivat aiheuttaa muiden rakenneproteiinensa kautta voimakkaitakin allergiaoireita, joihin voi liittyä nieluturvotusta, hengenahdistusta ja jopa anafylaktinen reaktio.

Atooppisessa ihottumassa on tulehdussoluvälitteinen inflammaatio eli tulehdus, joka on eri asia kuin bakteerin, viruksen tai sienen aiheuttama infektiotulehdus. Keskeinen ongelma on ihoa ulkoisilta tekijöiltä suojaavan läpäisyesteen toiminnan heikentyminen. Ihosta puuttuu kosteutta sitovia ja ihon pintasoluja toisiinsa liittäviä tekijöitä, mikä tekee ihosta kuivan, herkän ja hauraan. Tälläinen iho hilseilee ja kutisee. Kutinan myötä ihottuma-alue raavitaan usein rikki. Vetistys on akuutin ihottumatulehduksen tyypillinen piirre, jolloin ihon läpäisyeste on voimakkaasti vaurioitunut.

Atooppista ihoa voi pestä normaalista. Hiki ja lika ärsyttävät helposti ihoa ja pahentavat kutinaa, joten lyhyessä suihkussa voi käydä tarpeen mukaan päivittäin. Vesi on hyvä olla haaleaa, sillä kuuma tai kylmä vesi kuivattavat helposti ihoa lisää. Ihon pesuun voi käyttää kevyttä perusvoidetta tai saippuatonta kuivalle iholle tarkoitettua pesutuotetta. Saippuapohjaiset pesutuotteet liuottavat iholta rasvaa ja saattavat heikentää ihon läpäisyestettä, mikä kuivattaa ja ärsyttää ihoa. Saunassakin voi käydä harvakseltaan esimerkiksi kerran viikossa, mutta kuumia löylyjä ja pitkiä löylyaikoja on hyvä välttää. Ihon voi rasvata perusvoiteella jo etukäteen ennen saunomista ja heti saunomisen jälkeen. Samoin voimakkaasti puhdistettu uimahallivesi kuivattaa ihoa, joten iho on hyvä rasvata myös ennen uintia ja uinnin jälkeen. Atooppinen iho ei välttämättä kestä aktiivista uintiharrastusta.

Monesti potilaat huomaavat voiteiden tehon hiipuvan hoidon myötä. Kortisonivoiteet soveltuvat parhaiten kuuriluontoiseen hoitoon. Ne eivät kuitenkaan riitä pitämään kurissa vaikeammin oireilevaa pitkäaikaista ihottumaa. Kortisonivoiteiden maksimiteho saavutetaan yleensä noin kolmessa viikossa, jonka jälkeen teho ei enää lisäänny (poikkeuksena käsien ja jalkojen paksut ihoalueet). Perusvoiteilla ei ole ihottumatulehdusta hillitsevää vaikutusta, joten niiden käyttö atooppisen ihon pääasiallisena hoitona on yleensä tuloksetonta ja turhauttavaa. Tehoton hoito saattaa myös vain ärsyttää ihoa lisää. Myöskään perusvoiteiden vaihtelulla ei ole käytännössä suurta merkitystä.

Hoitoväsymys on käsite, joka on liitetty pitkään nimenomaan atooppisen ihottuman hoitoon. Sillä tarkoitetaan potilaan väsymistä säännölliseen ihon hoitoon, varsinkaan jos hoidosta ei tunnu tulevan riittävää pitkäaikaista tehoa.

Ihottumapotilaan oikea ohjaus ja motivointi omatoimiseen säännölliseen ihonhoitoon onkin tärkeää, jotta hoito tuottaisi tulosta. Pidempiaikaista hoitotehoa on mahdollista saavuttaa hoitamalla alkuvaiheessa iho tehokkaasti mahdollisimman hyvään kuntoon kortisoni-, takro- tai pimekrolimuusivoiteilla ja jatkamalla sen jälkeen hoitoa ylläpitohoitona 2-3 päivänä viikossa samoille alueille vielä joidenkin viikkojen ajan. Tarvittaessa päivittäisiä hoitokuureja voi uusia, jos ihottuma uusiutuu. Kun ihottumatulehdus on saatu pysymään pidempään poissa, saattaa uusiutumistaipumus vähentyä. Keskirasvainen emulsiovoide on yleensä hyvä valinta perusvoiteeksi. Karbamidi- tai glyserolipitoiset tuotteet saattavat kosteuttaa ihoa tehokkaimmin.

Prick-testit eli ihopistokokeet ovat välittömän allergian eli IgE-välitteisen yliherkkyyden tutkimusmenetelmä. Useimmilla atoopikoilla on siitepöly- tai eläinallergioita, joita voidaan tutkia näillä testeillä. Perussarja on yleisin testisarja ja siihen kuuluvat muun muuassa koivu, timotei, pujo, kissa, koira, hevonen ja huonepölypunkki Dermatophagoides pteronyssinus. Käytettävissä on myös muita sarjoja. Useille testiaineille on olemassa valmiita kaupallisia testiuutteita mutta monia aineita tutkitaan sellaisenaan. Joskus potilas joutuu toimittamaan halutun aineen itse testattavaksi, mikäli se ei kuulu varsinaisiin testisarjoihin.

Miten prick-testit tehdään?

Prick-testeillä tutkitaan välitöntä eli IgE-välitteistä allergiaa. Allergialääkkeet eli antihistamiinit estävät testireaktioita ja ne tulee olla tauolla vähintään 5 vuorokautta ennen tutkimusta. Testit tehdään kyynärvarren sisäpuolen terveelle iholle. Käsivarsiin ei saa laittaa rasvoja testauspäivänä eikä edeltävänä iltana.

Lisätietoa:

Prick-testit

Miten tutkitaan? (Allergia- ja astmatalo)

Allergia- iho- ja astmaliitto järjestää aikuisille atooppista ihottumaa sairastaville aurinkopainotteista sopeutumisvalmennusta (eli ilmastokuntoutusta) Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA eli aikaisemmin RAY) tuella.

Kuva: Aurinkovalmennusmatkat perusteita ovat: Lääketieteellisesti todettu pitkäaikainen atooppinen ihottuma, ensikertaisuus (toistamiseen haettaessa on perusteltava uudelleen valintaa), Kanariansaarten ilmaston ja meriveden suotuisa vaikutus, kuntoutuksen oikea-aikaisuus, ryhmäkuntoutuksen tarve sekä tiedon ja tuen tarve.

Kurssin pääjakso on kahden viikon mittainen ohjattu ryhmämatka Gran Canarian saarella. Ennen matkaa on vuorokauden mittainen perehdytysjakso ja noin kolme kuukautta matkan jälkeen vielä viikonlopun mittainen jälkijakso kotimaassa. Kurssin tavoitteena on kuntoutujan elämänlaadun paraneminen sekä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn koheneminen. Kurssille hakemiseksi tarvitaan hoitavalta lääkäriltä B-lausunto.

Lisätietoa:

Aurinkopainotteiset sopeutumisvalmennuskurssit (Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry.)

Valohoidot

Ei tartu, atooppisessa ihottumassa on vaurio ihon rakenteessa.