Kuva: Huuliherpes
Huuliherpeksen ensioireina on kutinaa, kirvelyä, pistelyä tai kipua siinä kohtaa, mihin muutaman tunnin tai vuorokauden aikana nousee pienenä rykelmänä rakkuloita. Tyyppipaikka on huulissa, mutta se voi oireilla myös suun limakalvoilla tai esimerkiksi sierainten seudussa. Herpeksen rakkulat ovat ensin kirkkaita ja muuttuvat sitten kellertäviksi ennen kuin rikkoutuvat ja rupeutuvat. Parantuminen kestää muutamista päivistä pariin viikkoon. Herpeksen uusiutumistiheys on vaihteleva, joillakin herpes oireilee kuukausittain, toisilla se aktivoituu muutaman kerran elämän aikana. Uusiutuvassa infektiossa ei aina ole näkyviä rakkuloita, vaan pelkästään ihon punoitusta, pistely- ja kiputuntemuksia.
HSV:n aiheuttamia ihomuutoksia voi olla missä tahansa iholla, kuten sormissa tai pakaroissa.
Herpesinfektio tunnistetaan sille tyypillisen taudinkuvan perusteella. Virus voidaan tarvittaessa osoittaa tuoreesta rakkulasta laboratoriotutkimuksella.
Herpesvirus voi aiheuttaa ensitartuntana kivuliaan suutulehduksen, jolloin noin viikon sisällä tartunnasta ilmaantuu kivuliaita, laajoja rakkuloita suun limakalvoille, ikeniin, nieluun ja kieleen. Oirekuvaan saattaa kuulua kuumetta, huonovointisuutta ja imusolmukesuurentumia. Suutulehdusta esiintyy erityisesti pikkulapsilla (usein alle 3-vuotiailla), mutta sitä tavataan myös aikuisilla.
Atooppista ihottumaa sairastavalla HSV voi aiheuttaa yleistyneen, laajan ihoinfektion eli eczema herpeticumin. Tällöin
iholle, yleisimmin kasvoille, päänahkaan ja kaulalle, ilmaantuu nopeasti, esim. yön aikana pienen pieniä helposti rikkoutuvia, rupisia rakkuloita vieri viereen. Potilas on yleensä huonovointinen ja kuumeinen ja tarvitsee nopeasti sairaalahoitoa. Eczema herpeticum esiintyy useimmiten kasvoissa, päänahassa ja kaulalla. Kasvojen alueelle levinneessä herpesinfektiossa on silmälääkärin päivystyksellinen arvio tarpeellinen, sillä HSV voi levitä myös silmään ja aiheuttaa arpeuttavaa silmän sarveiskalvotulehdusta (herpeskeratiitti).
Iholla esiintyvä toistuva punavihoittuma (erythema multiforme) voi olla seurausta 1-2 viikkoa aiemmin olleesta herpes - infektiosta. Itse herpes voi punavihoittuman ilmaannuttua olla joko oireeton tai oireinen.
Lieväoireinen huuliherpes ei välttämättä tarvitse hoitoa. Huuliherpeksen paikallishoitona voidaan käyttää viruslääkevoiteita (asikloviiri, pensikloviiri). Niiden tehosta ei ole vahvaa näyttöä, mutta ne saattavat tehota lievässä taudinkuvassa. Hoito tulee aina aloittaa viivyttelemättä heti ensioireiden alkaessa. Voidetta levitetään 2- 4 tunnin välein 5-10 päivän ajan. Huuliherpeksen rakkulaa voidaan lisäksi kuivatella kosteilla kääreillä, joita pidetään noin 15 minuutin ajan 2-3 kertaa päivässä. Myös sinkkivoide kuivattaa rakkulaa.
Iho- ja limakalvoherpeksen hoitona käytetään suun kautta otettavaa viruslääkitystä. Toistuvissa infektioissa riittää usein 3 vrk:n hoitoaika, mikäli lääkitys aloitetaan heti ensi oireiden ilmaannuttua. Myös uusiutuvaa huuliherpestä voidaan hoitaa kuuriluonteisesti suun kautta otettavalla lääkityksellä. Resepti on hyvä olla varalla esimerkiksi ulkomaan matkaa varten. Mikäli herpes uusiutuu kovin tiheästi (noin 1-2 kertaa kuukaudessa) voi estolääkitys olla tarpeellinen 6 kk ajan. Estolääkitys tulee välillä tauottaa ja seurata, palaavatko oireet takaisin taukojakson aikana. Auringolta suojautuminen vaatetuksin ja aurinkosuojavoiteita käyttämällä voi ehkäistä herpeksen puhkeamisen kesällä ja aurinkolomilla. Huuliin suositellaan käyttämään huulivoiteita, joissa on vähintään 15 (SPF) suojakerroin.
Immuunipuutteisella henkilöllä lieväkin herpesinfektio tulee hoitaa suun kautta otettavalla lääkityksellä. Herpes simplex –virusta vastaan ei toistaiseksi ole rokotetta.