Kyseessä on etenevä ääreis- ja keskushermostoa rappeuttava sairaus, jonka oireina esiintyy yleisen liikunnan ja toimimisen haparoinnin eli ataksian lisäksi sensomotorista (tunto ja liikehermoihin kohdistuvaa) aksonaalista eli hermosäikeisiin kohdistuvaa vauriota (polyneuropatia). Hermovaurioon voi joskus liittyä myös kuulon alenemaa ja silmien liikehäiriöitä. Psykiatrinen oireilu, migreeni ja älyllisen suorituskyvyn heikkeneminen kuuluvat usein taudinkuvaan kuten myös vaikea epilepsia. Epilepsia ilmenee usein pitkittyneinä kouristuskohtauksina (status epileptikus) ja niiden yhteydessä voi esiintyä aivohalvauksen kaltaisia oireita (ns. stroke like episodes, SLE). Tautiin liittyy myös alttius maksan toiminnan häiriöille ja tämän vuoksi esim. epilepsialääkkeenä käytetty valproaatti on MIRAS-potilailla vasta-aiheinen.
MIRAS-taudin aiheuttaa POLG1 (polymeraasi gamma)-geenin resessiiviset eli peittyvästi periytyvät mutaatiot. Sairaus luokitellaan mitokndriaalisiin ataksioihin. POLG1-geeni osallistuu mitokondriaalisen DNA:n ylläpitoon. Ataksia-sairauksien lisäksi POLG1 geenin virheet voivat aiheuttaa myös mm. PEO-sairauden (progressiivinen eksterni oftalmolegia) tai Parkinsonin taudin.
MIRAS on Suomessa tavallisin aikuisiässä ilmenevä peittyvästi periytyvä ataksiatauti. Sen esiintyvyys Suomessa on 1:80 000. MIRAS-tautia esiintyy myös muualla maailmassa, läntisessä Euroopassa erityisesti Belgiassa ja Norjassa.
Sairauden diagnosointi:
Kliininen taudinkuva: nuorella aikuisiällä ilmenevä etenevä kävelyvaikeus ja puheen kankeus, johon liittyy neurofysiologisesti (ENMG) todennettava aksonaalinen neuropatia (hermosäikeisiin kohdistuva vaurio) sekä aivojen ja selkäytimen magneettikuvassa näkyvä pikkuaivoihin, aivorunkoon ja selkäytimeen painottuva atrofia eli kudoksen surkastuminen. Molekyyligeneettisissä tutkimuksissa lihasnäytteestä eristetyssä mitokondrion DNA:ssa näkyy useita deleetioita. Diagnoosi varmennetaan veri- (tai kudos) näytteestä tehtävällä geenitutkimuksella.
Menossa oleva tieteellinen tutkimus:
Akatemiaprofessori Anu Wartiovaaaran molekyylineurologian tutkimusryhmä, Biomedicum Helsinki, Helsingin yliopisto
Potilasjärjestö: Neuroliiton Harnes-verkostot, Ataksiaverkostot
Lisätietoa sairaudesta: