Vastasyntyneen sairausmuodossa tyypillisiä ongelmia ovat ruokinnan vaikeudet, kasvun ja kehityksen hidastuminen ja kehitysvamma, lihasvelttous, kouristukset, elimistön happamoituminen, vesipäisyys, akuutti tajunnan tason lasku, munuaissairaus, krooninen munuaisten vajaatoiminta, epätyypillinen hemolyyttis-ureeminen oireyhtymä ja keuhkoverenpainetauti. Anemia, neutrofiilisten valkosolujen vähyys ja useiden verisolulinjojen yhtaikainen vähyys (pansytopenia) ovat yleisiä. Myös näkökyvyn heikkoutta ja menetystä voidaan todeta johtuen pigmentoivasta silmänpohjasairaudesta tai näköhermon surkastumisesta. Joskus jo sikiöllä voidaan todeta kasvun rajoittumista ja sydämen rakennepoikkeavuuksia.
Myöhäisalkuinen lapsuuden sairaus alkaa usein ennen kouluikää keuhkoverenpainetautina tai epätyypillisenä hemolyyttis-ureemisena oireyhtymänä.
Teini-iässä alkava sairausmuoto oireilee tyypillisimmin ensin neuropsykiatrisina oireina.
Aikuisena oireiseksi tuleva sairaus voi alkaa oireilla 18-45-vuotiaana. Daignoosivaiheessa neurologisia oireita ja löydöksiä esiintyy joka toisella sairastuneella (ääreishermojen neuropatia, ajaraajaheikkous tai -halvaus, liikkeiden koordinoinnin häiriö (ataksia) ja kouristukset) ja lähes yhtä usein neurologispsykiatrisia oireita tai pelkästään psykiatrisia oireita. Munuaistauti todetaan joka neljännessä tapauksessa ja joskus ensioire on laskimo- tai valtimoveritulppa tai näköaistin häiriö. Alkusairastumisen jälkeen kaikki oireet voivat pahentua ja uusia ja laajenevia ongelmia kehittyä. Älyllisten toimintojen ja muistin taantuma todetaan joka toisella henkilöllä. Epätyypillinen hemolyyttis-ureeminen oireyhtymä on mahdollinen. Vain joka toiselle kehittyy keskushermoston kuvantamisessa todettavia muutoksia.
Diagnoosia varten kannattaa ensin määrittää seerumin folaatin ja B12-vitamiinin lisäksi plasman homokysteiini ja seerumin tai virtsan metyylimalonihappo, joiden pitoisuudet ovat normaalia korkeammat, sekä plasman aminohapot, joista metioniini voi olla normaalia matalampi. Myös plasman asyylikarnitiinimääritys voi auttaa diagnostiikkaa. Munuaiskoepalan löydökset sopivat hemolyyttis-ureemisessa oireyhtymässä todettaviin muutoksiin. Diagnoosi varmistetaan geenipaneelitestillä, koska kyseessä voi olla jokin harvinaisempi B12-vitamiinin solunsisäinen häiriö. Hoito tulee aloittaa geenitestin tulosta odottaessa.
