Sydänsiirtoleikkauksesta toipuminen

Sydänsiirtoleikkauksesta toipuminen alkaa teho-osastolla, ja voinnin salliessa toipuminen jatkuu vuodeosastolla. Sairaalassa kuluvaa aikaa ei voida etukäteen ennustaa, ja jokaisen toipuminen on yksilöllistä.

Haitarin otsikkotaso2
Toipuminen teho-osastolla

Välitön leikkauksen jälkeinen hoito tapahtuu sydänkirugisella teho-osastolla, jossa vointia seurataan tarkasti. Sairaanhoitaja on huoneessa kaiken aikaa, ja lääkäri on osastolla ympäri vuorokauden.

Aluksi hengityskone huolehtii hengityksestä. Hengityskonehoidon aikana ei pysty puhumaan, ja kommunikointi tapahtuu elekielellä. Hengitysputki poistetaan, kun verenkierron tila on vakaa ja potilas jaksaa itse hengittää riittävän tehokkaasti. Elintoimintojen tarkkailemiseen liittyvät katetrit ja laskuputket voidaan yleensä poistaa ensimmäisten päivien aikana.

Välittömästi hengitysputken poistamisen jälkeen aloitetaan kuntouttaminen ja hengitysharjoitukset. Potilas avustetaan istumaan ja jalkeille vuoteen vierelle. Tavoitteena on tulla omatoimiseksi mahdollisimman pian.

Riittävä kipulääkitys on keskeistä kuntoutumisen alkuvaiheessa. Kivut eivät saa rajoittaa leikkauksen jälkeistä liikkumista, hengittämistä, yskimistä ja kuntoutumista.Teho-osastohoito kestää keskimäärin 8–12 päivää, joskus jopa viikkoja. Tehohoitovaihe voi olla henkisesti ja fyysisesti raskas.

Ohjeita läheisten vierailuun ja yhteydenpitoon teho-osastolla

Infektioriskin ja tehohoidon sujuvan toteutumisen turvaamiseksi suositellaan, että teho-osastolla vierailisi vain lähimmät omaiset, puoliso, vanhemmat, sisarukset ja 1–3 omaista kerrallaan.

Vierailujen suositellaan olevan pääsääntöisesti lyhyitä, 5–15 minuuttia kerrallaan, koska sydännsiirron saanut tarvitsee hoito- ja kuntoutustoimenpiteiden lisäksi myös riittävästi lepoa toipumiseen.

Vierailujen toivotaan tapahtuvan mieluummin klo 13–19, koska aamupäivisin ovat lääkärin kierrot, tutkimukset ja hoitotoimenpiteet. Alkuyö ja yö on rauhoitettu potilaiden riittävän levon ja unen turvaamiseksi.

Toiveena on, että läheisistä valitaan yksi henkilö, joka on puhelimitse yhteydessä osastolle ja huolehtii tiedotuksesta muille läheisille. Näin sydänsiirtopotilasta hoitava sairaanhoitaja voi keskittyä potilaan hyvään hoitoon. Tietoja potilaan tilasta voidaan luovuttaa vain hänen nimeämilleen henkilöille tai lähimmille omaisille.

Toipuminen vuodeosastolla

Teho-osastolta siirrytään jatkokuntoutukseen kirurgiselle vuodeosastolle, kun vointi on tasainen ja vakaa. Kuntoutuminen ja hoito jatkuvat tämän jälkeen vuodeosastolla. Voinnin kohentuessa aloitetaan myös muun muassa kuntopyörä- ja kuntosaliharjoitukset.

Vuodeosastolla pyritään omatoimisuuden lisäämiseen. Opetellaan annostelemaan lääkkeet itse. Päivittäisiin rutiineihin kuuluvat verenpaineen, pulssin, verensokerin ja happisaturaation mittaaminen.

Kauempana asuvat potilaat voivat asua Meilahden sairaalan lähellä olevassa potilashotellissa ennen kotiutumista. Tämä mahdollistaa alkuvaiheen tiiviin seurannan, kun potilas ei tarvitse enää jatkuvaa sairaalahoitoa. Hotelliyöpymisestä ei tule ylimääräistä maksua potilaalle. Huoneet ovat 1 – 2 hengen hotellihuoneita.

Sairaalahoidon kesto vaihtelee muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen.

Tähän vaikuttavat leikkausta edeltävä vointi, kuntoutumisen eteneminen sekä hoidon kokonaistilanne. Tavoitteena on kotiutuminen suoraan Meilahden sairaalasta.

Kotiutumisen edellytyksenä on, että potilas selviytyy itsenäisesti päivittäisestä lääkkeiden annostelusta ja on sitoutunut oman vointinsa seurantaan.

Ensimmäisen vuoden ajan kontrollit ovat Meilahden sairaalassa.​

Milloin pitää kotiutumisen jälkeen ottaayhteyttä sairaalaan?

Jos verenpaine muuttuu:

  • yläpaine nousee; lisäksi ilmenee päänsärkyä, pahoinvointia
  • alapaine on yli 100 mmHg
  • verenpaine laskee

Tai on jotain seuraavista:

  • on rytmihäiriötuntemuksia
  • pulssitaajuus laskee tai nousee
  • on hengenahdistusta
  • esiintyy käsien tai jalkojen turvotusta tai äkillistä -painonnousua
  • kainalolämpö on yli 37,0 astetta
  • heikottaa, väsyttää tai on huonovointisuutta
  • esiintyy pitkäaikaista tai kovaa päänsärkyä
  • on pahoinvointia eikä lääkkeiden ottaminen suun kautta onnistu
  • on ruokahaluttomuutta
  • on ripulia
  • on hengitystieinfektio-oireita esimerkiksi nuhaa tai yskää

Tai jos terveydentilassa tapahtuu muita muutoksia, jotka huolestuttavat.

 

Kyllä

Päivitetty  20.9.2019