Infektioiden ehkäisy

Infektioiden ehkäisy alkaa jo ennen keuhkonsiirtoa. Voimassa olevat rokotukset tarkistetaan ja täydennetään tarpeen mukaan. Keuhkonsiirron jälkeen hyljinnänestolääkitys alentaa elimistön luonnollista puolustuskykyä, jonka vuoksi varsinkin ensimmäisten kuukausien ajan on alttiimpi erilaisille tulehduksille.

​​​​nainen puhdistaa hampaitaan hammasväliharjalla

Hyljinnänestolääkkeet alentavat elimistön puolustuskykyä erilaisia bakteeri-, virus- ja sieni-tulehduksia vastaan. Infektioriski on suurin ensimmäisinä kuukausina leikkauksen jälkeen. Erilaisten virus- ja sieni-infektioiden ehkäisyyn annetaan ennalta ehkäisevää lääkitystä.

Kotiutumisen jälkeen on aluksi noin kolmen kuukauden ajan hyvä välttää suuria ihmisjoukkoja. Myöhemminkin on syytä välttää henkilöitä, joilla on tarttuva tulehdussairaus. Parhaiten infektioita ehkäistään huolellisella käsien pesulla.

Leikkaushaavat paranevat muutamassa viikossa. Haavan seutua on hyvä tarkkailla kotona. Jos haava-alue punoittaa tai erittää, esiintyy haavakipua tai ompeleet pettävät, on otettava yhteyttä hoitoyksikköön. Samoin on meneteltävä, jos on kuumetta ja muita infektio-oireita esimerkiksi kurkkukipua ja yskää.

Itsehoito

Rokotussuositukset

Rokotusten voimassaolo tarkistetaan ennen keuhkonsiirtoa ja tarvittaessa annetaan tehosterokotteet. Rokotuksia annetaan tartuntatautien ehkäisemiseksi aikaisintaan puolen vuoden kuluttua elinsiirrosta. Rokotukset tehoavat paremmin, kun hylinnänestolääkitystä on kevennetty. Syksyisin annettavan influenssa-rokotuksen voi ottaa jo kolmen kuukauden kuluttua keuhkonsiirrosta.

Rokotukset ennen keuhkonsiirtoa

Rokotukset ennen keuhkonsiirtoa

  • tetanus-d-rokote (jäykkäkouristus + kurkkumätä): jos edellisestä tehosteesta on yli 5 vuotta, tehoste annetaan siirtolistalle laitettaessa ja sen jälkeen 10 vuoden välein.
  • pneumokokki-rokote
  • influenssa-rokote annetaan kerran vuodessa ennen epidemiakauden alkua. Tätä suositellaan myös perheenjäsenille.
  • meningokokki-rokote annetaan alle 25-vuotiaille siirtolistalle laitettaessa ja tehosteannos 3–5 vuoden kuluttua.
  • vesirokko-rokote annetaan, mikäli vesirokkovasta-aineita ei ole. Tätä suositellaan myös perheenjäsenille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa.
  • hemophilus influenzae tyyppi B (HIB)-rokote
  • hepatiitti A- ja B –rokotteita suositellaan.

Sallitut rokotteet keuhkonsiirron jälkeen

Seuraavia rokotteita voidaan käyttää keuhkonsiirron jälkeen

  • inaktivoitu poliorokote
  • lavantautirokote inaktivoitu (injisoitava)
  • japanin aivokuumerokote
  • kolerarokote
  • rabies (raivotauti)-rokote
  • puutiaisaivokuumerokote.

Muiden rokotteiden ottamisesta on keskusteltava lääkärin kanssa ja niistä päätetään tapauskohtaisesti.

Kielletyt rokotteet keuhkonsiirron jälkeen

Seuraavia rokotteita EI saa antaa keuhkonsiirron jälkeen
Näitä rokotteita ei saa antaa, koska ne sisältävät eläviä heikennettyjä mikrobeja

  • BCG (= tuberkuloosirokote)
  • poliorokote (suun kautta otettava, ei saa antaa elinsiirtopotilaan perheenjäsenillekään)
  • MPR (sikotauti + tuhkarokko + vihurirokko)
  • keltakuumerokote
  • lavantautirokote (suun kautta otettava)
  • isorokkorokote
  • vesirokkorokote (saa antaa elinsiirtopotilaan perheenjäsenille).

Hammashoito

Hampaat hoidetaan hyvään kuntoon ennen keuhkonsiirtoleikkausta. Keuhkonsiirtoleikkauksen jälkeen hampaita ja suuta hoidetaan tehostetusti tulehdusten ehkäisemiseksi. Hammaslankaa voi käyttää suun limakalvoja vaurioittamatta.

Suu desinfioidaan ensimmäisten viikkojen ajan kaksi kertaa vuorokaudessa suuhuuhteella. Hiivatulehduksen ehkäisemiseksi käytetään nystatiini-suutippoja neljä kertaa vuorokaudessa. Suuhuuhteet saattavat värjätä hampaat ja kielen pinnan ruskehtaviksi, mikä on täysin vaaratonta. Suutippojen käyttö saattaa heikentää tilapäisesti makuaistia.

Ensimmäisen puolen vuoden aikana elinsiirron jälkeen pitäisi välttää hampaistoon kohdistuvia toimenpiteitä. Jatkossa hammaslääkärissä on hyvä käydä kaksi kertaa vuodessa ja tarvittaessa useammin.


Edellinen sivuSeuraava​ sivu