Kuumetauti insuliinihoitoisella

Kuumetaudissa juo runsaasti ja annostele pikainsuliinia 2–4 tunnin välein verensokerin mukaan ja mittaa myös ketoaineet.

Sairauspäivinä verensokeria tulisi mitata aluksi ainakin 2–4 tunnin välein tai käyttää glukoosisensoria. Sairauspäivinä sopiva verensokeritaso voi olla noin 8–10 mmol/l. Jos verensokeri on yli 10 mmol/l, otetaan pikainsuliinin lisäannoksia.

Pikainsuliinin lisäannoksia annostellaan verensokerin perusteella 2–4 tunnin välein sen lisäksi, mitä pistetään syödyille ja juoduille hiilihydraateille. Yksi ylimääräinen yksikkö pikainsuliinia laskee verensokeria yleensä 1–4 mmol/l yksilöllisen insuliiniherkkyyden mukaan. Lisäannostelun apuna voi käyttää 100-sääntöä.

Sairauspäivinä vastavaikuttajahormonit alentavat pistetyn insuliinin tehoa ja korjausinsuliinin tarve voi olla tavallista suurempi. Mikäli verensokeri vain jatkaa nousuaan korjausannoksista riippumatta, korjausinsuliinin määrää kannattaa lisätä 30–50 % tavanomaisesta annoksesta ja nauttia samalla runsaasti kivennäisvettä.

Sairauspäiviä varten olisi hyvä olla käytettävissä veren ketoaineita mittaavia liuskoja. Ketoaineet lisääntyvät, jos insuliinia on liian vähän. Mittaustulosten perusteella lisätään insuliiniannoksia ja nesteytystä. Runsas ketoaineiden kertyminen voi johtaa happomyrkytykseen.

Muutaman päivän lievä kuumetauti hoituu yleensä pikainsuliinin lisäannostelulla. Sairauden pitkittyessä saatetaan tarvita myös perusinsuliinin annostelun lisäämistä. Pitkävaikutteista perusinsuliinia voi olla tarve lisätä jopa 25 % jokaista astetta kohti, joka aamulla kainalosta mitattuna ylittää 37,5 ºC. Jos perusinsuliinia lisätään, pikainsuliinin lisäämistarve on pienempi. Lisäannoksia saatetaan silti tarvita. Verensokeria tulee insuliiniannosten nostosta huolimatta seurata 2–4 tunnin välein.

Diabetes; insuliinihoito; insuliinilisäannos; sairaus

Kyllä

Päivitetty  27.5.2021