Diabetes ja kihti

Kihti on yleistyvä aineenvaihdunnan sairaus, jossa elimistöön kertyy virtsahappoa eli uraattia. Niveleen saostuva uraatti aiheuttaa kihtitulehduksen, yleisimmin 1 varpaan tyviniveleen.

Kihti on aineenvaihduntasairaus, jossa veren virtsahappo eli uraatti- pitoisuus veressä nousee. Kohonnut veren virtsahappopitoisuus johtuu virtsahapon tuotannon lisäyksestä tai sen erityksen vähenemisestä munuaisten kautta.

Ylipaino, metabolinen oireyhtymä ja tyypin 2 diabetes, korkeat veren rasva-arvot, alkoholin käyttö, runsaasti puriineja sisältävä ruokavalio ja jotkin harvinaiset perinnölliset aineenvaihduntahäiriöt lisäävät virtsahapon tuotantoa. Virtsahapon eritystä vähentävät munuaisten vajaatoiminta ja monet lääkkeet, erityisesti nesteenpoistajat.

Koholla oleva uraatti-arvo ja kihtikohtaukset aiheuttavat elimistön tulehdustilan, joka lisää sydän- ja verisuonisairauksia riskiä.

Kihtitulehduksessa kihtikiteet saostuvat niveliin aiheuttaen niveltulehduksen. Tyypillisimmin tulehtuu isovarpaan tyvinivel, mutta tulehdus on mahdollinen muissakin nivelissä, esimerkiksi nilkassa, polvessa, ranteissa ja sorminivelissä. Ihon alle voi myös kertyä kihtikyhmyjä.

Kihdin ehkäisy, toteaminen, ruokavalio- ja lääkehoito eivät eroa diabetesta sairastavalla muista. Jos hoidossa käytetään kortisonia pistoksina tai tabletteina suun kautta, tulee huomioida sen verensokeria nostava vaikutus.

kihti; Diabetes

Päivitetty  26.4.2021