Tutkimusten mukaan päänsärkyä kokevilla on jopa 2,5-kertainen riski kärsiä univaikeuksista, ja sekä migreeni että jännityspäänsärky voivat pahentua, jos uni on huonoa. Huonolaatuinen uni voi toimia myös kipukohtauksen laukaisijana. Tässä uutisessa kerrotaan, miten päänsärky vaikuttaa uneen ja mitä jokainen voi tehdä oman arjen helpottamiseksi.
Päänsäryn pitkittymisen riskitekijät
Päänsärky voi ajan myötä pitkittyä eli kroonistua, ja tietyt tekijät lisäävät tätä riskiä. Migreeniä sairastavista potilaista noin 20 prosenttia kokee kroonistumista, jännityspäänsärkyä sairastavilla luku on noin 25 prosenttia. Kroonistumisen keskeisiä riskitekijöitä ovat tiheään toistuvat päänsärkykohtaukset jo sairauden varhaisessa vaiheessa, mielialatekijät, kuten masennus ja ahdistus, migreenin alkaminen jo nuoruudessa, ylipaino, unettomuus ja särkylääkkeiden liikakäyttö.
Riskitekijöitä tunnistamalla voidaan jo varhaisessa vaiheessa puuttua niihin tekijöihin, jotka altistavat päänsäryn kroonistumiselle ja samalla parantaa unenlaatua ja kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Päänsäryn ja unen yhteys on kaksisuuntainen
Päänsäryn ja uniongelmien suhde on monimutkainen ja siihen vaikuttavat monet eri tekijät. Useiden tutkimusten mukaan päänsärkyä sairastavilla on 2,5‑kertainen riski kehittää unihäiriöitä. Migreeniä sairastavilla unettomuuden riski on 1,4–2,5-kertainen verrattuna muuhun väestöön. Jännityspäänsärky lisää univaikeuksien todennäköisyyttä lähes kaksinkertaiseksi. Sarjoittaisesta päänsärystä kärsivistä jopa 60–80 prosentilla on uniapnea. Sekä liian vähäinen että liiallinen nukkuminen voivat laukaista päänsärkykohtauksia.
Hyvä uutinen on, että jo pienillä muutoksilla on merkittävä vaikutus. Asiantuntijoiden suositusten mukaan kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti unihygieniaan, elintapoihin ja uneen vaikuttaviin käyttäytymismalleihin.
Voit vahvistaa unta seuraavilla arjen valinnoilla:
Pidä huolta säännöllisestä unirytmistä nukkumalla 6–8 tuntia yössä.
Käytä aamuisin kirkasvaloa, sillä se auttaa rytmittämään unta.
Vältä iltaisin stimulantteja, kuten kahvia ja energiajuomia.
Pidä makuuhuone viileänä ja rauhallisena, sillä se tukee nukahtamista.
Voit myös kokeilla käyttäytymisen ja arjen rutiinien muutoksia:
Aloita stressinhallinta esimerkiksi hengitysharjoitusten ja rentoutusten avulla.
Hakeudu tarvittaessa kognitiivis behavioraaliseen terapiaan (CBT I). Se on ensisijainen hoitomuoto pitkäaikaisen unettomuuden hoidossa.
Ota käyttöön nettiterapiat ja omahoito-ohjelmat. Yksi tutkitusti toimiva vaihtoehto on Mielenterveystalon Unettomuuden omahoito-ohjelma, joka sisältää harjoituksia, tietoa ja työkaluja uneen vaikuttavien ajatusten ja tapojen muuttamiseen. Ohjelma sopii sekä lieviin että pitkittyneisiin univaikeuksiin ja sitä voi käyttää omaan tahtiin.