Sarjoittainen päänsärky

Sarjoittaisen päänsäryn diagnoosi viivästyy usein jopa vuosia tai vuosikymmeniä. Se sekoitetaan usein migreeniin, mutta on kuitenkin selvästi erilainen.

​Millainen on sarjoittainen päänsärky?

Tyypillistä sarjoittaiselle päänsärylle (toiselta nimeltään Hortonin neuralgia) on päänsäryn toispuolisuus, usein paikantuen silmän seutuun. Se voi tuntua laajemmallakin alueella toispuolisesti, joskus myös kasvojen tai korvan alueella. Särky on voimakasta tai erittäin voimakasta ja kestää hoitamattomana 15 minuutista 3 tuntiin. Särkypäivinä kohtauksia voi tulla keskimäärin yhdestä kahdeksaan kertaa.

Sarjoittainen päänsärky alkaa yleensä 20–40 vuotiaana ja sitä esiintyy enemmän miehillä.

Silmä punoittaa ja vetistää, nenä menee tukkoon

Tahdosta riippumattoman eli autonomisen hermoston oireet ovat yleisiä. Näitä ovat säryn puoleisen silmän punoitus tai vetistys, mustuaisen pieneneminen, sieraimen tukkoisuus, luomen roikkuminen tai turvotus, kasvonpuoliskon punoitus tai hikoilu ja korvan painon tunne.

Levottomuus päänsäryn aikana

Sarjoittaiselle päänsärylle on tyypillistä levottomuus päänsäryn aikana. Sänkyyn ja pitkälleen meno pahentaa oiretta. On parempi istua sängyn reunalla tai kävellä ympäriinsä, joskus ulkonakin. Toisinaan pieni puuhastelu voi tuntua helpottavan.

Sarjoittaisen päänsäryn diagnoosiin tarvitaan jompikumpi, toispuoliset autonomiset hermosto-oireet tai tyypillinen levottomuus särkykohtauksen aikana.

Päänsärky rytmittyy vuorokauden ja vuodenajan mukaan

Särky esiintyy usein samaan vuorokauden aikaan. Monet pystyvät sanomaan, mihin kellonaikaan särky yleensä alkaa. Tyypillisesti särky tulee aamuyöstä esimerkiksi klo 02-04, mitä migreenisäryt eivät yleensä koskaan tee.

Sarjoittainen päänsärky esiintyy usein yksilöllisesti samana vuodenaikana, esimerkiksi aina syksyisin.

Päänsärky on jaksoittaista tai kroonista

Sarjoittainen päänsärky oireilee tavallisesti jaksoittain. Kohtaukset voivat toistua useita kertoja päivässä useimmiten 2 viikosta 3 kuukauteen kestävissä sarjoissa, joiden välillä oireita ei ole. Toisinaan jaksot kestävät pidempään. Kroonisessa tyypissä vuoden aikana ei ole tullut 1 kk kestävää taukoa.

Mitä asialle voi tehdä?

Sarjoittaisen päänsäryn kohtauksia hoidetaan migreenin kohtauslääkkeillä eli triptaaneilla. Usein tarvitaan mahdollisimman nopeatehoinen valmiste, minkä vuoksi useimmat käyttävät nenäsumutevalmistetta tai ihon alle pistettävää sumatriptaania.

100 % hapen hengittely 15 minuutin ajan erityisesti sarjoittaisen päänsäryn kohtaushoitoon suunnitellulla tiiviillä maskilla voi auttaa. Parhaassa tapauksessa happihoito voi korvata lääkehoidon.

Mikäli triptaaneja menee useita päivässä, on viimeistään tarpeellista ottaa happihoito käyttöön ja aloittaa estolääkitys, jotta triptaaneja saadaan vähennettyä. Runsas triptaanien käyttö voi myös sarjoittaisessa päänsäryssä aiheuttaa lääkepäänsärkyä. Lisätietoa: päänsäryn kohtauslääkkeet.

Milloin lääkäriin?

Jos epäilet sairastavasti sarjoittaista päänsärkyä, keskustele lääkärisi kanssa. Mikäli päänsärkyjä on tiuhaan eikä päänsärkysarja tunnu loppuvan, kannattaa lääkärin kanssa keskustella estolääkityksen aloittamisesta. Sarjaa voi yrittää katkaista myös kortisonikuurilla. Estolääkevaihtoehtoja on useita.


Edellinen sivuSeuraava sivu