Jännityspäänsärky

Tasainen jomotus tai päätä puristava särky voi kertoa jännityspäänsärystä. Jännityspäänsärky on yleistä. Yli puolet ihmisitä kärsii siitä jossakin vaiheessa elämää.

Mitä jännityspäänsärky on?

Jännityspäänsärky on molemminpuolista, tyypillisesti puristavaa paineentunnetta tai vannemaista päänsärkyä. Särkyyn ei liity oksentelua. Jännityspäänsärky on tyypillisesti lievää tai kohtalaista voimakkuudeltaan. Se ei pahene kevyessä rasituksessa, kuten portaiden kävelyssä. Satunnainen keinuttava huimaus on tavallista. Päänahassa voi olla koskettelulle arkoja kohtia. Särkyä voi esiintyä kohtauksittain minuuteista viikkoon kestävänä tai särky voi olla kroonista, jatkuvan tyyppistä.


Mistä jännityspäänsärky johtuu?

Jännityspäänsäryn tarkkaa syntymekanismia ei tiedetä. Jännityspäänsärylle altistavat staattiset työasennot ja vähäinen liikunta.

Satunnainen jännityspäänsärky voi johtua esimerkiksi jatkuvasta lihasjännityksestä huonoihin työasentoihin liittyen.

Kroonisessa jännityspäänsäryssä särkyä ylläpitää myös keskushermoston kipuratojen ylivirittyminen.

Jännityspäänsärystä voi kärsiä, vaikka välttämättä ei koe tai voida osoittaa minkäänlaista lihasjännitystä niska-hartiaseudussa.

Mitä asialle voi itse tehdä?

Liikunta on tärkein jännityspäänsäryn esto- ja hoitomuoto. Tärkeintä on löytää itselle sopivat lajit, joita mielellään harrastaa säännöllisesti. Niska-hartialihaksia vahvistavat liikkeet, ryhdin tarkistaminen sekä taukojumppa työpäivän aikana, työergonomian ja työasentojen tarkistaminen ovat tärkeitä. Hierontaa, fysioterapiaa ja akupunktiota kannattaa kokeilla. Fysioterapeutilta saa hyviä vinkkejä myös omaan harjoitteluun. Pitkällä tähtäimellä omaliikunta on kuitenkin kaikista tärkeintä.

Stressin hallinta ja rentoutusharjoitteet voivat helpottaa kehon jännitystiloja.

Särkylääkkeitä kannattaa käyttää varoen, koska niiden säännöllinen käyttö voi aiheuttaa lääkepäänsärkyä eivätkä ne hoida varsinaista kivun syytä.

Hankalassa kiputilanteessa, jos muut keinot eivät auta, voi harkita myös estolääkitystä. Näistä paras vaste on amitriptyliinillä.

Milloin lääkäriin?

Jos omahoito ei auta ja päänsärky haittaa elämää tai päänsärkyyn liittyy kivun lisäksi muita uusia oireita, on syytä hakeutua perusterveydenhuollon lääkärille tilannearvioon. Tuolloin vastaanottoa edeltävä päänsärkypäiväkirjan pito ja käytettyjen särkylääkkeiden ja muiden hoitokeinojen kirjaaminen auttavat selvittämään tilannetta.


Edellinen sivuSeuraava sivu



Liikunta on tärkein jännityspäänsäryn esto- ja hoitomuoto