Siirry sivun sisältöön

Tofasitinibi

Esim. Xeljanz®. Tofasitinibi on Janus-kinaasientsyymien (JAK) estäjä.

Tofasitinibi estää JAK-kinaaseja, jonka seurauksena immuunivaste solun sisällä heikkenee siten, että niveltulehdus vaimenee. Lääkettä käytetään nivelreuman ja nivelpsoriaasin hoidossa, kun perinteisillä reumalääkkeillä ei ole saavutettu riittävää hoitovastetta. Tofasitinibia käytetään yhdessä metotreksaatin kanssa tai muiden perinteisten reumalääkkeiden kanssa tai tietyissä tapauksissa ilman sitä. Lääkkeen teho ilmaantuu yleensä muutamassa viikossa.

Tofasitinibi-hoito toteutetaan reumatautien erikoislääkärin aloittamana ja valvonnassa. Reumatologi tekee SvB-lausunnon lääkkeen korvattavuuden hakemiseksi Kelalta. Korvattavuus on määräaikainen. Ennen lääkehoidon aloittamista poissuljetaan hoidon vasta-aiheet ja tehdään tarvittavat tutkimukset (verikokeet ja keuhkojen röntgenkuvaus). Hampaat tulee olla hoidetut ja rokotukset ajan tasalla.

Tofasitinibistä on kahta annosvahvuutta. Nivelreumassa annos on yksi 5 mg tabletti kaksi kertaa vuorokaudessa tai yksi 11 mg depottabletti kerran vuorokaudessa. Nivelpsoriaasissa annostelu on 5 mg tabletti kaksi kertaa vuorokaudessa. Suositeltua annosta ei pidä ylittää.

Tofasitinibin yleisimpiä haittavaikutuksia ovat päänsärky ja lievät ylähengitystieinfektiot (nuha, kurkkukipu, sivuontelotulehdus). Tofasitinibi voi lisätä alttiutta vakaviin bakteeri- ja virusinfektioihin kuten keuhkokuumeeseen, vyöruusuun tai divertikuliittiin. Hoitoa ei saa antaa, jos potilaalla on akuutti infektio tai krooninen hoitamaton infektiotauti. Infektioriskin vuoksi yli 65-vuotiaille tofasitinibia tulee harkita vain, jos muita sopivia vaihtoehtoja ei ole käytössä. Tofasitinibi tulee tauottaa kuumeisten tai sairaalahoitoa vaativien infektioiden ajaksi. Nykytiedon valossa tofasitinibia tulee käyttää varoen, jos tiedossa on kohonnut riski keuhko-tai laskimoveritulppaan.

Reumatalon leikkaustaukojen ohjeistus koskee ensisijaisesti puhtaita, ennalta suunniteltuja ortopedisia toimenpiteitä. Yleisesti tutkimusnäyttö lääketaukojen pituudesta on vähäinen. Ennen leikkausta suositellaan yksilöllistä arviota, jossa huomioidaan infektioriskit, leikkaustyyppi sekä reumasairauden aktivaatioriski. Jos erityistä infektioriskiä ei ole, tarve lääketauotuksille vähäisempi. Biologisten lääkkeiden kohdalla leikkaus ajoitetaan mielellään ajankohtaan, jolloin seuraava lääkeannos annettaisiin. Leikkaus- ja syvien infektioiden aikana solunsalpaajalääkkeet, biologiset lääkkeet ja uudet synteettiset reumalääkkeet (lähinnä JAK-estäjät) pidetään tauolla. Erityisen suuren riskin potilaalla voidaan joutua miettimään laajempia tauotuksia. Isoannoksinen glukokortikoidi (yli 10 mg prednisolonia) lisää infektioriskiä ja voi vaikeuttaa haavan paranemista.

  • Lääke tauotetaan 3 päivää ennen leikkausta.

  • Lääke tauotetaan 2 viikkoa leikkauksen jälkeen, tai kunnes leikkaushaava on parantunut.

  • Isojen toimenpiteiden yhteydessä hoidossa on syytä pitää taukoa, jonka pituus riippuu leikkauksen suuruudesta. Hoitotauosta kannattaa neuvotella hoitavan lääkärin kanssa.

Tarkista ajankohtaiset ohjeet reumalääkkeiden käytöstä raskauden ja imetyksen aikana

Tofasitinibi-hoidon aikana rokotusvaste saattaa heikentyä ja rokotteet kannattaa antaa ennen hoidon aloitusta. Eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia sisältäviä rokotteita (kuten keltakuume- ja tuhkarokkorokote) ei saa antaa tofasitinibi-hoidon aikana tai annetaan vain hoitavan lääkärin harkinnan mukaan. Pneumokokkirokotetta suositellaan otettavaksi ennen hoidon aloitusta. Influenssarokotus suositellaan otettavaksi vuosittain. Koronarokotteita suositellaan THL:n ohjeiden mukaisesti, lisätietoa Reumatalon Usein kysyttyä –osiosta ja THL:n nettisivuilta.

Hoito edellyttää laboratoriokoeseurantaa. Veren rasva-arvoissa voi tapahtua muutoksia. Tofasitinibi-hoito ja sen seuranta tapahtuu hoitoon perehtyneen erikoislääkärin toimesta.

Tofasitinibilla on yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa (sytokromi 3A4-reitti). Annosta on pienennettävä (5 mg x 1) mikäli käytössä on esim. sienilääke ketokonatsoli tai flukonatsoli. Yhteiskäyttöä takrolimuusin ja siklosporiinin kanssa on vältettävä.