HUSin tiedotteen mukaan lievää synnytyspelkoa kokee joka viides ja vaikeaa synnytyspelkoa joka kymmenes odottaja. Pelon taustalla voi olla esimerkiksi luottamuspula omiin henkisiin ja fyysisiin kykyihin ja/tai vaikeus luottaa sairaalan henkilökuntaan. Hoitamaton synnytyspelko voi vaikuttaa negatiivisesti synnytyksen kulkuun.
Yksi synnytyspelon hoitokeinoista on Terveyskylän Omapolulla toimiva digihoitopolku, josta kerromme nyt tarkemmin.
Vertaisvideoita, kyselyitä ja pohdintatehtäviä
Synnytyspelon digihoitopolku on käytössä kaikissa HUSin synnytyssairaaloissa. Ensimmäisenä se otettiin käyttöön Naistenklinikalla ja Espoon sairaalassa keväällä 2021. Nykyään polku on käytössä myös Hyvinkään, Porvoon ja Lohjan sairaaloissa. Polku on tarkoitettu ensisynnyttäjille, ja se on saatavilla suomeksi ja ruotsiksi.
Kun synnytykseen liittyvä pelko nousee esiin neuvolakäynnillä, pelosta keskustellaan odottajan kanssa, kerrotaan mistä löytyy hyvää tietoa synnytykseen liittyen ja ohjataan odottaja neuvolan perhevalmennukseen. Jos perhevalmennus ei riitä synnytyspelon lievittämiseen, tehdään lähete synnytyspelkopoliklinikalle. Poliklinikan naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri arvioi odottajan soveltuvuuden digihoitopolulle. Mikäli odottaja todetaan sopivaksi, hoitaja liittää odottajan polulle. Ideaalitilanteessa odottaja pääsee polulle pian toisen ultraäänitutkimuksen jälkeen, jotta polun ehtii käydä läpi rauhassa asioita pohdiskellen.
Digihoitopolku sisältää
ohjaus- ja neuvontamateriaalia
videoita (esimerkiksi synnytyspelon kokeneiden vertaisvideot, rentoutusharjoitusvideot)
pohdintatehtäviä (esimerkiksi synnytyskipuun liittyen)
kyselyitä
päiväkirjan
viestitoiminnon.
Polku on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen, joista seitsemän tehdään raskauden aikana ja yksi synnytyksen jälkeen. Osa-alueita ovat muun muassa vanhemmuus, normaali synnytys, synnytyskipu ja kivunlievitys sekä synnytyksen erityistilanteet.
Idea on, että odottaja etenee osa-alueissa yksi kerrallaan ja käsittelee synnytykseen liittyviä ajatuksia ja pelkoja. Tehtävät ja kyselyt tehdään itsenäisesti tai puolison kanssa, mutta niistä voi halutessa pyytää palautetta kätilöltä.
Luotettavaa tietoa ja helppo yhteys kätilöön
Synnytyspelkoa kokevilla odottajilla voi olla tarve etsiä tietoa tulevasta. Internetistä voi kuitenkin löytää vääristynyttä tietoa ja esimerkiksi sosiaalisessa mediassa jaetut negatiiviset kokemukset saattavat voimistaa pelkoa entisestään. Digihoitopolun tieto on luotettavaa ja hoitokäytäntöjen mukaista, ja sitä päivitetään jatkuvasti. Viestitoiminto mahdollistaa matalan kynnyksen yhteydenoton kätilöön missä tahansa mieltä askarruttavassa asiassa.
Jotta odottajien viesteihin pystytään vastaamaan nopeasti, toiminta on järjestetty siten, että jokaisella polkua käyttävällä sairaalalla on digipolkuvuoro kerran viikossa. Vuorossa olevat kätilöt vastaavat kaikille odottajille, eivät vain oman alueensa raskaana oleville.
Kun odottajalla on täynnä 36 raskausviikkoa, kätilö laatii odottajan polun tehtäviin kirjoittamien vastausten perusteella potilastietojärjestelmään kirjauksen, josta käyvät ilmi synnytykseen liittyvät ajatukset ja mahdolliset pelot. Kirjaus toimii myöhemmin synnytystä hoitavien kätilöiden apuna.
Polku kehittyy – suunnitelmissa muun muassa ammattilaisten esittely
Polun vastuukätilö Anita Koskimaa Espoon sairaalasta nimeää polun hyödyiksi luotettavan tiedon, pitkäaikaisen tuen ja yhteyden kätilöön sekä mahdollisuuden käsitellä synnytyspelkoa joustavasti silloin kun itselle sopii. Digihoitopolulla pelkoa voi käsitellä helposti myös yhdessä puolison kanssa.
- Synnytyspelkokeskusteluja pitäessäni olen huomannut, että ne, jotka ovat olleet polulla ja tehneet sitä aktiivisesti, saavat paremman hyödyn myös mahdollisesta poliklinikkakäynnistä, koska ovat jo etukäteen prosessoineet, mitkä asiat heitä pelottavat ja mihin he kaipaavat tukea, Koskimaa kertoo.
Pitkällä aikavälillä digihoitopolku voi vähentää synnytyspelkoon liittyviä poliklinikkakäyntejä, mutta toistaiseksi vaikutusten arviointi on ollut haastavaa muun muassa poikkeuksellisten koronavuosien vuoksi. Palautteen perusteella osa odottajista tykkää ja hyötyy kovasti digitaalisesta hoitovaihtoehdosta, kun taas toiset käsittelevät synnytyspelkoa mieluummin perinataalipsykologin pitämässä Nyytti-ryhmässä.
Polkua kehitetään jatkuvasti, ja tarkoituksena on muun muassa lisätä polun alkuun kätilöiden esittelyt, mikä voi tuoda hoitoon enemmän lämpöä ja henkilökohtaisuutta. Myös polun kääntämistä englanniksi on pohdittu, jotta voitaisiin palvella digitaalisesti yhä useampia odottajia.
Jutun lähteenä on käytetty HUSin sivuilla julkaistua tiedotetta.
Digihoitopolku sijaitsee Terveyskylän Omapolulla. Organisaatiot voivat rakentaa Omapolulle asiakkuuteen perustuvia digipolkuja ja kaikille avoimia itsehoito-ohjelmia.