Kuvassa Leena Pohjola (entinen Kuntoutuksen linjan ylihoitaja), Harri Hämäläinen (entinen Kuntoutuksen linjan linjajohtaja), Miia Malmberg (Kuntoutuksen digitaalisten palveluiden osastonhoitaja) ja Jari Arokoski (Kuntoutuksen linjan linjajohtaja ja ylilääkäri). Leena Pohjola ja Harri Hämäläinen olivat aikanaan käynnistämässä Kuntoutumistalon kehittämistä.
Professori ja linjajohtaja Jari Arokoski (HUS sisätaudit ja kuntoutus, Kuntoutuksen linja) korosti avauspuheenvuorossaan digipalveluiden hyötyjä:
— Hyvinvointialueuudistuksen myötä eri organisaatioiden roolit ovat epäselviä niin ammattilaisille kuin potilaillekin. Tarvitaan paljon sovittelua digipalveluiden integroimisessa päivittäiseen kuntoutustyöhön, Arokoski kuvaili.
Kuntoutumisen digipalveluilla on tärkeä rooli etenkin nyt kun palveluita keskitetään: digipalvelut mahdollistavat kuntoutumisen myös niille, jotka asuvat kauempana asutuskeskuksista. Kun osa kuntoutumisesta siirtyy verkkoon, vapautuu vastaanottoaikoja tilanteisiin, joissa tarvitaan kohtaamisia, Arokoski tiivisti.
Digipalveluiden etuna kuntoutujan kannalta on muun muassa digipalveluiden tarjoama reaaliaikainen palaute ja seuranta, edistymisen tekeminen näkyväksi ja yksiölliset harjoitukset ja digihoitopolut.
— Kuntoutumistalon tulevaisuudessa kehitetään esimerkiksi interaktiivisuutta, digitaalisia seurantatyökaluja ja yksilöityjä digipolkuja. Tärkeää on myös vaikuttavuuden arviointi: on pystyttävä osoittamaan Kuntoutumistalon vaikuttavuus, jotta rahoitus taataan, Arokoski korosti.
Kehittämisen malli
Vuosien aikana on luotu paitsi paljon hyviä sisältöjä, myös Kuntoutumistalon kansallinen kehittämisen malli, jossa korostuvat yhteiskehittäminen ja palvelun loppukäyttäjien osallisuus.
— Kehittämisen malli on itsessään arvokas. Se tuo tärkeitä taitoja työryhmien jäsenille. Ohjausryhmän muodostavat yliopistosairaaloiden edustajat, koordinaattorit ovat HUSista, kansalliset yhteyshenkilöt ja sisällöntuotantoryhmät ovat eri puolelta Suomea. Myös palvelun loppukäyttäjien osallisuus on olennainen osa kehittämistyötä, Kuntoutumistalon rakentamisessa alusta asti mukana ollut osastonhoitaja Miia Malmberg (HUS Sisätaudit ja kuntoutus, Kuntoutuksen digitaaliset palvelut) kertoi.
Kuntoutumistalon luvut kertovat omaa kieltään: Kehittämisverkostossa on mukana yli 250 ammattilaista ja kokemusasiantuntijaa. Sisällöntuotantoryhmiä on yli 20. Sivunkatseluita on yli 900 000 tämän vuoden aikana. Erilaisia oppaita Kuntoutumistalossa on jo lähes 140.
Ammattilaisia, asiakkaita ja yhteistyökumppaneita
Aamupäivän muissa esityksissä kokemuksistaan Kuntoutumistalon rakentamisesta kertoivat ammattilaiset, kokemusasiantuntija sekä kumppani järjestömaailmasta.
Kokemusasiantuntija Marja Airola kertoi:
— Pääsin mukaan työryhmään, joka tuotti sisältöä rintasyöpäleikkauksen jälkeisen kuntoutumisen oppaaseen. Kommentoin sisältöjä asiakasnäkökulmasta: onko sisältö ymmärrettävää tavallisille kansalaisille. Esimerkiksi ammattilainen puhuu yläraajasta, mutta arkipuheessa se on tietenkin ihan vaan käsi.
Airolan mukaan työskentely oli antoisaa – sai olla tasavertaisena kumppanina sisällöntuotannossa. Hän kannustaakin ammattilaisia ottamaan kokemusasiantuntijoita mukaan sisällöntuotantoon.
Fysioterapeutti Linda Hiltunen (HUS Sisätaudit ja kuntoutus, Kuntoutuksen digitaaliset palvelut) kertoi Kuntoutumistalon saamista palautteista ja fysioterapeutit Iida Seppänen (HUS Sisätaudit ja kuntoutus, Kuntoutuksen linja) ja Karoliina Kivelä (HUS Sisätaudit ja kuntoutus, Kuntoutuksen linja) kuvailivat työryhmätyöskentelyä ammattilaisten näkökulmasta. Väestöliiton Parisuhdekeskus Katajan asiantuntija Laura Huuskonen kertoi työryhmätyöskentelystä kumppanin näkökulmasta.
Kaikkien viesti oli selvä: monialainen yhteistyö on antoisaa ja tuottaa monipuolista, asiakaslähtöistä sisältöä.
Kuntoutumistalon 10-vuotisjuhlawebinaari nosti esiin hienoja esimerkkejä monialaisen verkoston voimasta ja asiakasnäkökulman huomioimisen tärkeydestä. Työ jatkuu kohti entistä yksilöllisempää kuntoutusta ja interaktiivisia palveluita.
Mikä on Kuntoutumistalo?
Kuntoutumistalosta löytyy tietoa kuntoutumisesta, etuuksista ja palveluista sekä yli 130 opasta oman toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja kuntoutumisen edistämisen tueksi. Kyseessä on Terveyskylän neljänneksi käytetyin talo, jolla oli vuoden 2024 aikana yli 2,5 miljoonaa sivukatselua. Kuntoutumistalon kansallisessa kehittämisverkostossa on mukana noin 250 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista ja asiakasedustajaa ympäri Suomen. Kuntoutumistalon kehittämisvaiheista voit lukea tarkemmin Kuntoutumistalon tarina-sivulta.